Käärmesaaren herruus on palautunut Ukrainalle. Pieni ja piskuinen saari Mustallamerellä on saavuttanut sodassa lähes mystisen aseman.
Venäjän puolustusministeriö vahvistaa joukkojensa vetäytyneen tänään Mustallamerellä sijaitsevalta Käärmesaarelta. Venäjä selitti vetäytymistä strategisesti tärkeältä saarelta "hyvän tahdon eleeksi", joka osoittaa, ettei maa halua estää YK:n pyrkimyksiä saada viljanvienti Ukrainasta meriteitse käyntiin.
Ukrainan asevoimat on tulittanut Käärmesaarta viime päivinä raskaasti tykistöllä ja raketeilla, mikä lienee kuitenkin vaikuttanut venäläisten päätökseen jättää saari. Ukrainan asevoimien komentaja Valeri Zaluzhnyi kehuikin joukkojaan tapahtuneesta.
– Kiitän Odessan alueen puolustajia, jotka ryhtyvät maksimaalisiin toimiin alueemme strategisesti tärkeän osan vapauttamiseksi, Zaluzhnyi kirjoitti Telegram-viestipalvelussa.
Myös presidentti Volodymyr Zelenskyin kansliapäällikkö Andri Jermak iloitsi tapahtuneesta.
– Kaboom! Käärmesaarella ei ole enää venäläisiä joukkoja. Asevoimamme tekivät hienoa työtä, Jermak tviittasi.
Ukranan puolustusvoimat julkaisi aiemmin tänään kuvan saaresta. Kaukaa otetusta ilmakuvasta näkyy, kuinka saarelta nousee voimakkaasti savua.
– Vihollinen (Venäjä) evakuoi hätäisesti varuskunnan jäännökset kahdella pikaveneellä ja oletettavasti poistui saarelta. Tällä hetkellä Zmiiny (Käärmesaaari) on tulen peitossa ja sieltä kuuluu räjähdyksiä, puolustusvoimien Facebook-julkaisussa kirjoitetaan.
Katso yllä olevalta videolta, miltä savuava saari näyttää.
Lue myös: Käärmesaaren menetys on "nöyryyttävä tappio" Venäjälle, sanoo Pekka Toveri
Lähes myyttinen asema
Käärmesaarella on ollut sodassa paljon kokoaan merkittävämpi rooli, saari on saanut sodan aikana lähes myyttisen aseman. Ukrainalle kuuluva saari joutui Venäjän sotatoimien kohteeksi samana päivänä, kun venäläisjoukot aloittivat hyökkäyksensä 24. helmikuuta.
MTV Uutiset kertoi pahamaineisesta saaresta laajassa artikkelissaan toukokuussa.
Venäjän heti sodan alussa miehittämästä saaresta tuli kuuluisa, kun siellä olleet ukrainalaiset kieltäytyivät antautumasta. Sodan alussa vielä saarella olleet reilu kymmenkunta ukrainalaista rajavartijaa haistattelivat radiossa lähistölle saapuneelle venäläiselle, antautumiskehoituksen antaneelle taistelualukselle ja sen miehistölle.
– Venäläinen sotalaiva, painu v*****n, kuului ukrainalaisten sanalla sanoen legendaarinen vastaus maailmalle levinneessä nauhoitteessa.
Rajavartijat selvisivät hengissä
Koko maailma luuli aluksi, että ukrainalaiset rajavartijat olisivat menehtyneet, kun Venäjä hyökkäsi saarelle viestinvaihdon jälkeen. Myöhemmin kuitenkin selvisi, että rajavartijat olivat päätyneet sotavangeiksi.
Vanginvaihdossa omiensa pariin palanneelle ja sotalaivaa värikkäin sanakääntein herjanneelle Roman Hryboville myönnettiinkin Ukrainan toimesta myöhemmin ansiomitali palveluksestaan.
Myöhemmin sodan jatkuessa, ja saaren ollessa venäläisten hallussa, Ukraina on kertonut tekemistään iskuista saarelle. Viime viikkoina iskut ovat lisääntyneet voimakkaasti. Myös saareen matkalla ollut suuri huoltoalus upotettiin lännestä saaduilla ohjuksilla.
Saarella on tiedettävästi koettu aineellisten vahinkojen lisäksi tappioita molemmin puolin. Kevään aikana Venäjä kertoi, että ukrainalaiset olisivat kohdanneet merkittäviä menetyksiä yrittäessään vallata saarta takaisin.
Lue myös: Brittitiedustelu: Ukraina iski ensimmäisen täysosuman lännen Harpoon-ohjuksilla – upotti Käärmesaareen matkalla olleen venäläislaivan
Tärkeä rooli
Saarella on tärkeä rooli Mustanmeren hallintaan. Ukrainan puolustusministeriön tiedustelujohtaja Kirill Budanov kertoi aiemmin, että saari on strategisesti tärkeä molemmille osapuolille.
– Käärmesaaren hallitsija kykenee halutessaan estämään kaiken siviilimeriliikenteen Ukrainan eteläpuolella milloin tahansa, Budanov totesi Ukrainan puolustusministeriön sivustolla toukokuussa.
Hänen mukaansa saari on tärkeä kauppaliikenteen ja asetuonnin kannalta.
Tällainen käärmesaari on
Itse saari ei ole juuri minkään kokoinen, sillä pinta-alaltaan se on alle 20 hehtaaria. Saarta reunustaa korkeat, kivikkoiset kalliot. Kasvusto on vähäistä.
Tiettävästi saarella on jossain vaiheessa pidetty lampaita, mutta sen suurempaa maataloudellista toimintaa karulta vaikuttavalla saarella ei olla harrastettu.
Saaren nykyisen majakan rakensivat neuvostoliittolaiset, jotka hallitsivat Käärmesaarta Neuvostoliiton hajoamiseen asti. Neuvostojoukot perustivat hallitsemalleen saarelle myös tutka- ja viestitoimintaan keskittyneen tukikohdan.
Historiaa jo antiikin ajoilta
Antiikin kreikkalaisten kerrotaan palvoneen saarella tarustossa Troijan sodan uroteoistaan tunnettua Akhilleusta. Käärmesaari on kutienkin kaikkea muuta, kuin merialueen heikko kohta – Akilleen kantapää.
Joidenkin arvioiden mukaan neuvostojoukot rakensivat majakkansa Akhilleelle pystytetyn temppelin päälle, joten saarelta ei tätä nykyä enää löydy viitteitä länsimaisen sivistyksen alkukaudelta.
Käärmesaari on historian virrassa kuulunut muun muassa Bysantin ja Osmanien valtakunnille, Venäjälle sekä Romanialle, joka menetti saaren hallinnan silloiselle Neuvostoliitolle toisen maailmansodan jälkimainingeissa 1948.
Saarta on historian saatossa kutsuttu useilla nimillä.
Kreikkalaiset antoivat sille nimen "Leuke", kun taas vuoteen 1948 asti saarta hallinneet romanialaiset antoivat sille nimen "Alba".
Nykyisen kutsumanimensä saari on ilmeisesti saanut siellä eläneen ja sittemmin hävinneen runsaan rantakäärmepopulaation takia. Ukrainalaisille saari on ”ostriv Zmijinyi”.
Katso myös aiemmin julkaistu video:
0:43