Mustallamerellä sijaitsevalle Käärmesaarelle on muodostunut Venäjän Ukrainaa kohtaan aloittaman hyökkäyssodan aikana lähes myyttinen asema. Ukrainalle kuuluva saari joutui Venäjän sotatoimien kohteeksi samana päivänä, kun venäläisjoukot aloittivat hyökkäyksensä 24. helmikuuta.
Sodan osapuolet ovat käyneet kiivaita taisteluita saaren hallinnasta pitkin sotaa. Piskuisesta koostaan huolimatta saarella on suuri merkitys: Muun muassa BBC:n tuoreen kirjoituksen mukaan se, joka hallitsee Käärmesaarta, hallitsee samalla Mustaamerta.
Tällä hetkellä Käärmesaari on venäläisjoukkojen hallussa.
Venäläisten mukaan ukrainalaiset ovat kohdanneet merkittäviä menetyksiä yrittäessään vallata saarta takaisin.
Venäläisten mukaan saareen on kohdistettu hyökkäyksiä erikoisjoukoilla, helikoptereilla ja lennokki-iskuilla. Ukrainalaiset ovat tosin kertoneet kohdistaneen toimensa ainoastaan saarelle sijoitettuun kalustoon sekä veneisiin.
Läntisellä Mustallamerellä sijaitseva saari on strategisesti erittäin merkittävä. BBC:n haastatteleman asiantuntijan mukaan saaren avulla voidaan hallita erittäin laajaa aluetta.
– Jos venäläiset sijoittava Käärmesaarelle pitkän kantaman ilmapuolustuskalustoa, niin he voivat hallita koko Mustanmeren luoteista aluetta maalla, merellä ja ilmassa, sanoo ukrainalainen sota-asiantuntija Oleg Zhdanov BBC:lle.
Venäjän tukipiste kohti Transnistriaa
Ukrainan puolustusministeriön tiedustelujohtaja Kirill Budanovin mukaan saari on strategisesti tärkeä sekä Ukrainalle että Venäjälle, joka pystyy käyttämään saarta mahdollisen taktisen maihinnousuhyökkäyksen tukijalkana.
Budanovin mukaan kyseinen alue on venäläisvalloittajille ainoa, jonka läpi he voivat yrittää maihinnousua Moldovasta yksipuolisesti itsenäiseksi julistautuneessa Transnistriassa.
– Käärmesaaren hallitsija kykenee halutessaan estämään kaiken siviilimeriliikenteen Ukrainan eteläpuolella milloin tahansa, Budanov toteaa Ukrainan puolustusministeriön sivustolla.
– Käärmesaari kuuluu Ukrainalle ja taistelemme siitä niin paljon kuin tarvitsee. Paikka on tärkeä kauppaliikenteelle, asetuonnille ja sen avulla voidaan ehkäistä Venäjän sotatoimet Transnistriassa, jota kautta he voivat hyökätä Länsi-Ukrainaan.
Transnistria on pienehkö kaistale Moldovan itäosassa Ukrainan ja Dnetr-joen välissä. Lähistöllä Ukrainan puolella sijaitsee maan kolmanneksi suurin kaupunki Odessa.
Venäjä on tukenut Transnistrian separatistialuetta 30 vuotta, vaikka se ei ole muiden maiden tavoin tunnustanut sen itsenäisyyttä.
Maanpuolustuskorkeakoulun sotataidon laitoksen johtaja ja eversti Petteri Kajanmaan mukaan Transnistrian asevoimat ovat venäläisen rahan tukema joukko.
– Transnistriaa hallitsee venäläinen mafia. Siellä on 1500 venäläistä rauhanturvaajaa, jotka ovat siellä turvaamassa vuoden 1991 sisällissodan jälkeen. Transnistrian asevoimat ovat venäläisellä rahalla ylläpidetty joukko, noin 8000 sotilasta, Kajanmaa kertoi Mtv Uutisille.
Lue myös: Näin Venäjä pyrkii pitämään Ukrainan naapurimaankin otteessaan: "Transnistriaa hallitsee venäläinen mafia"
Brittien yleisradioyhtiön haastatteleman toisen asiantuntijan mukaan huolta herättää niin ikään saaren lyhyt etäisyys Naton jäsenmaasta Romaniasta.
Kansainvälisen strategiainstituutin merisodankäynnin asiantuntija Jonathan Benthamin mukaan, jos Venäjä asentaa saarelle S-400 -ohjusjärjestelmän, se vaikuttaisi tilanteeseen merkittävästi.
Romanialaisen historioitsijan mukaan ohjusjärjestelmä olisi välitön uhka Odessalle mutta myös sotilasliitto Naton eteläiselle sivustalle.
– Tämä on erittäin tärkeää Romanian hallinnolle ja kansalle, mutta myös koko sotilasliitolle. Venäjällä olisi kyky tuhota kokonaisia kaupunkeja ja sotilaskohteita eteläisellä alueella, Dorin Dobrincu arvioi BBC:lle.
Nato reagoi Venäjän hyökkäykseen vahvistamalla Romanian rajoja belgialaisilla ja ranskalaisilla joukoilla.
Laivaliikenteen lukko
Venäläisen politiikan ja sodankäynnin asiantuntijan Alexander Mikhailovin BBC:lle kertoman mukaan Käärmesaarelle sijoitetulla joukolla kyettäisiin hallitsemaan luoteista meriväylää Mustallemerelle ja edelleen kulkua Tonavan suistolle, joka on väylä Kaakkois-Eurooppaan.
Romaniassa pelätään, että venäläiset pyrkivätkin Käärmesaaren avulla estämään mahdollisimman paljon laivaliikennettä Bosporinsalmelle, joka on Turkin Istanbulissa sijaitseva kapea salmi, josta on väylä Marmaranmeren kautta Välimerelle ja maailmalle.
Venäläinen sotalaiva, painu v*****n
Koko maailman tietoisuuteen Käärmesaari ponnahti viimeistään silloin, kun sodan alussa vielä saarella olleet reilu kymmenkunta ukrainalaista rajavartijaa haistattelivat radiossa lähistölle saapuneelle venäläiselle, antautumiskehoituksen antaneelle taistelualukselle ja sen miehistölle.
– Venäläinen sotalaiva, painu v*****n, kuului ukrainalaisten sanalla sanoen legendaarinen vastaus maailmalle levinneessä nauhoitteessa.
Ukrainalaisten rajavartioiden luultiin aluksi menehtyneen venäläisten viestinvaihtoa seuranneessa iskussa. Rajavartijat päätyivät kuitenkin sotavangeiksi.
Vanginvaihdossa omiensa pariin palanneelle ja sotalaivaa värikkäin sanakääntein herjanneelle Roman Hryboville myönnettiin myöhemmin ansiomitali palveluksestaan.
Antautumisvaatimus esitettiin Venäjän Mustanmeren laivaston Moskva-lippulaivasta.
Ukrainalaiset onnistuivat upottamaan kyseisen 186-metrisen sota-aluksen viikkoja myöhemmin.
Venäjän virallisen selityksen mukaan uppoamisen syynä oli ammusvaraston räjähdys, kun taas Ukraina sanoi upottaneensa aluksen kahdella Neptune-ohjuksella.
Lue myös : Venäjän Mustanmeren laivaston lippulaiva upposi – tuho suuri symbolinen tappio venäläisille
Ukrainalaiset ovat ottaneet Käärmesaaren tapahtumaketjusta irti kaiken huomioarvon.
Maassa jopa julkaistiin ukrainalaissotilaiden vankkumattomuutta kuvaava postimerkki lähes täydellisellä ajoituksella huhtikuussa, hieman ennen Moskva-laivan vaurioitumista.
Vaatimaton ja syrjäinen kohde
Pinta-alaltaan alle 20 hehtaarin kokoista Käärmesaarta reunustavat kivikkoiset kalliot. Saaresta otettujen valokuvien perusteella siellä ei kuiviin ja suolaisiin olosuhteisiin sopeutuneiden heinän ja ruohon sekä muutaman kitukasvuisen puun lisäksi ole havaittavissa juurikaan muuta kasvustoa.
Tiettävästi saarella on jossain vaiheessa pidetty lampaita, mutta sen suurempaa maataloudellista toimintaa karulta vaikuttavalla saarella ei olla harrastettu.
Saaren nykyisen majakan rakensivat neuvostoliittolaiset, jotka hallitsivat Käärmesaarta Neuvostoliiton hajoamiseen asti. Neuvostojoukot perustivat hallitsemalleen saarelle myös tutka- ja viestitoimintaan keskittyneen tukikohdan.
Käärmesaarella on myös oma pienehkö merisatamansa, sekä ainakin vielä ennen saarelle kohdistuneita iskuja muutamia asuin- ja varastorakennuksia.
Historiaa jo antiikin ajoilta
Antiikin kreikkalaisten kerrotaan palvoneen saarella tarustossa Troijan sodan uroteoistaan tunnettua Akhilleusta. Käärmesaari on kutienkin kaikkea muuta, kuin merialueen heikko kohta – Akilleen kantapää.
Joidenkin arvioiden mukaan neuvostojoukot rakensivat majakkansa Akhilleelle pystytetyn temppelin päälle, joten saarelta ei tätä nykyä enää löydy viitteitä länsimaisen sivistyksen alkukaudelta.
Käärmesaari on historian virrassa kuulunut muun muassa Bysantin ja Osmanien valtakunnille, Venäjälle sekä Romanialle, joka menetti saaren hallinnan silloiselle Neuvostoliitolle toisen maailmansodan jälkimainingeissa 1948.
Saarta on historian saatossa kutsuttu useilla nimillä.
Kreikkalaiset antoivat sille nimen "Leuke", kun taas vuoteen 1948 asti saarta hallinneet romanialaiset antoivat sille nimen "Alba".
Nykyisen kutsumanimensä saari on ilmeisesti saanut siellä eläneen ja sittemmin hävinneen runsaan rantakäärmepopulaation takia. Ukrainalaisille saari on ”ostriv Zmijinyi”.
Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen vuonna 1991 Käärmesaari päätyi Ukrainalle, joka tosin väänsi saaren ja aluevesien hallinnasta romanialaisten kanssa aina vuoteen 2009 asti, jolloin Kansanvälinen tuomioistuin teki jakopäätöksen Mustanmeren merenkulun määrittelyä koskevassa asiassa.
Käärmesaaren jatko
Ukraina yrittää vimmatusti saada Käärmesaarta takaisin haltuunsa sen kiistattoman tärkeyden takia.
CNN:n mukaan ukrainalaisjoukot ovat kohdistaneet saarelle viimeisen kymmenen päivän aikana joukon iskuja muun muassa lennokein. 12. toukokuuta otettujen satelliittikuvien perusteella saaren ainoan satamalaiturin vieressä on nähtävissä uponnut maihinnousualus. Ukraina on lisäksi kertonut, että se onnistui upottamaan lähistöllä kaksi partiovenettä.
Odessan alueelliset asevoimat kertoivat CNN:n vielä vahvistamattomien tietojen mukaan torstaina, että Käärmesaaren lähistöllä olisi tulessa Vsevolod Bobrov -tukialus, jota hinattaisiin ukrainalaisjoukkojen iskun takia Sevastopolin satamaan Venäjän miehittämällä Krimillä.
Viime päivien mediatietojen perusteella sotatoimet saaren hallinnasta ja sen ympäristöstä eivät ainakaan ole hiipumassa.
Saaren strateginen ja symbolinen merkitys kummallekin osapuolelle vaikuttaa olevan liian suuri menetettäväksi.