Apulaisprofessori Pynnöniemen mukaan tilanne ei Kremlin viestinnästä huolimatta ole vielä ohi.
Palkkasotilasyhtiö Wagnerin viikonloppuinen kapina Venäjällä oli kova isku presidentti Vladimir Putinin valtakoneistolle, arvioi apulaisprofessori Katri Pynnöniemi Helsingin yliopistosta ja Maanpuolustuskorkeakoulusta.
Wagnerin johtaja Jevgeni Prigozhin julisti sodan Venäjän puolustusministeriötä vastaan, minkä jälkeen Wagnerin joukot ottivat lauantaina haltuunsa Rostovin miljoonakaupungin Etelä-Venäjällä ja lähtivät etenemään kohti Moskovaa. Prigozhin ilmoitti myöhemmin Wagnerin joukkojen kääntyvän takaisin entisiin asemiinsa, kun hän oli tehnyt diilin Kremlin kanssa.
Pynnöniemen mukaan kapina nosti esiin kysymyksen, onko Kremlillä väkivallan monopoli Venäjällä.
– Se että tällainen joukkio tulee, ottaa haltuun kriittistä infraa ja lähtee Moskovaan, haastaa järjestelmän legitimiteetin, Pynnöniemi sanoo STT:lle.
Muutamia yhteenottoja lukuun ottamatta Wagnerin kolonna pystyi etenemään satoja kilometrejä kohti Moskovaa kenenkään häiritsemättä, mikä on herättänyt laajaa hämmästystä.
– Se on yksi olennaisimmista kysymyksistä, että miten se oli mahdollista. Jos tähän pystytään vastaamaan jossain vaiheessa, selviää tarkemmin väkivallan monopolin menettämisen laajuus, miten lähellä se oli tai tulee olemaan.
Pynnöniemen mielestä kapina konkretisoi Venäjän hallinnon tietynlaisen haurauden.