Jos joi eilen, milloin voi ajaa autoa? Ylilääkäri vastaa yleisiin kysymyksiin alkoholista
9:15KATSO MYÖS: Tipaton vai tissuttelu – onko olemassa terveellisempää tapaa juoda alkoholia?
Julkaistu 21.06.2026 12:01
Maria Aarnio
Kuinka nopeasti maksa polttaa alkoholia? Vaikuttaako paino alkoholin poistumiseen, entä sukupuoli? Kauanko krapula voi kestää? Ylilääkäri vastaa yleisiin, mieltä vaivaaviin kysymyksiin.
Suomalaisten raju humalajuominen on vuosien varrella vähentynyt. Silti niin sanotut pleksit kuuluvat monien viikonloppuun. Jos ilta hujahti pikkutuntien puolelle, milloin autoa voi ajaa – kuinka kauan alkoholilla siis kestää poistua elimistöstä? Pyysimme päihdelääkäriä vastaamaan yleisiin kysymyksiin.
Alkoholi poistuu elimistöstä pääosin maksassa palamalla. Maksa roihuttaa alkoholia tunnissa noin yhden gramman jokaista ihmisen 10 painokiloa kohti. Jos siis painat 70 kiloa, tunnissa elimistöstä häviää seitsemän grammaa alkoholia.
– Alkoholiannokseksi Suomessa on määritelty 12 grammaa alkoholia. Pikkuisen eroa palamisen suhteen on siinä, onko tottunut vai vähemmän tottunut alkoholinkäyttäjä. Hormonitasapainokin voi vaikuttaa, kuvailee Mehiläisen päihdepalveluiden johtaja ja ylilääkäri Kaarlo Simojoki.
Minimaalisesti alkoholia poistuu myös keuhkojen ja virtsan mukana. Pääosan taakasta kantaa kuitenkin maksa. Kun tuopillinen tai viinilasillinen ilmaantuu elimistöön, massiivisia vaikutuksia ei synny, kunhan juominen niin sanotusti jätetään tähän.
Ahdistuneisuus alkoholin juomisen jälkeen ei ole pelkkää "morkkista" – tämä aivoissasi tapahtuu
– Alkuvaiheessa 1–2 alkoholiannosta saattaa vähän laskea verenpainetta. Tämän jälkeen se lähtee nousuun. Koska vaikkapa oluessa on nestettä, munuaiset alkavat toimia pikkuisen nopeammin, sillä niiden täytyy poistaa ylimääräinen neste, Simojoki sanoo.
Kroppa reagoi alkoholiin monella tavalla. Reaktio nostaa kortisolitasoja ja on siten keholle lievä stressireaktio. Korkin aukaiseminen onkin elimistölle aina rasite.
– Pieni annosmäärä alkoholia ei massiivisia haittoja aiheuta, mutta jos sen juomista toistaa päivästä toiseen, vaikutuksia alkaa näkyä esimerkiksi verenpaineeseen ja rytmihäiriöalttiuteen, joka on selkeä seuraus juomisesta, Simojoki muistuttaa.
Mehiläisen päihdepalveluiden johtaja ja ylilääkäri Kaarlo Simojoki.Mikko Kakela
Kuinka nopeasti maksa polttaa alkoholia?
Sillä, juoko alkoholia yleensä vähän, kohtuudella vai paljon, on vaikutuksensa. Enemmän juovien maksa polttaa alkoholia hieman nopeammin. Tavoiteltava ominaisuus tämä ei kuitenkaan ole.
– Elimistö pyrkii aina vastaamaan haasteisiin, joita eteen tulee. Jos juo enemmän – enkä tällä tarkoita sitä, että ryyppäisi urakalla, vaan että alkoholia käyttää säännöllisemmin – niin aika nopeasti maksa jo pystyy nopeuttamaan kykyään polttaa alkoholia, Simojoki sanoo.
– Jos ihminen ei yleensä kauheasti juo, maksan polttokyky voi olla vähän hitaampi. Maksa lähtee vähän yskähdellen käyntiin, jos näin voi sanoa.
Keskimääräinen polttokyky säilyy silti aina noin yhden gramman hujakoilla. Valtaisia muutoksia siihen ei siis juomatavoillaan voi tehdä. Maksa ei myöskään pidä säännöllisestä juomisesta; sehän joutuu paiskimaan ylitöitä ja pitämään yllä alkoholin poistamiseen tarvittavia toimiaan. Koska kierrokset ovat jatkuvasti ikään kuin liian isot, maksa alkaa rasvoittua.
Jos korkkia ei sulje, voi syntyä vielä tätäkin pahempia maksavaurioita.
Toisin kuin ennen on uskottu, sukupuoli ei suuresti vaikuta alkoholin poistumiseen. Aiemmin sukupuolelle annettiin enemmän painoarvoa ja yleisesti uskottiin, että naisilla polttotahti on hitaampi ja haitat tulevat nopeammin.
– Kuten monessa muussakin tutkimusalassa, miehet ovat ennen olleet myös tässä sanotaanko suuremman mielenkiinnon kohteena. Meillä ei samalla tavalla ole tarkkaa tietoa alkoholin vaikutuksista naiskehoihin kuin miehistä, Simojoki sanoo.
Ylipaino sen sijaan vaikuttaa alkoholin käsittelykykyyn, samoin ikä.
– Iän mukana kaikki hidastuu, myös maksan tekemä polttaminen. Maksa myös kärsii siitä vähän enemmän, samoin, jos tulee ylipainoa. Sen ei tarvitse olla massiivinenkaan ylipaino, Simojoki sanoo.
Ylipainon vuoksi maksaan alkaa kertyä rasvaa, joka jatkuvasti häiritsee elimen toimintaa. Alkoholi rasvoittaa maksaa vielä lisää.
– Keskeinen syy maksakirrooseille on säännöllinen juominen ja ylipaino. Se on uusi kombinaatio, joka nyt näkyy meilläkin.
Haitat kuitenkin harvoin ovat juhlailtana mielessä. Itse asiassa olo voi olla baari-illan lopuksi suorastaan upea. Kaikki kuitenkin muuttuu viimeistään 6–12 tunnin kuluttua viimeisestä juomasta. Silloin alkavat alkoholivieroitusoireet – suomeksi siis krapula.
– Oireet ovat useimmille tuttuja: päänsärkyä, lievää ahdistusta, on vaikeaa nukkua, saattaa olla paha olo. 24 tunnin sisällä oireet saavuttavat huippunsa. Jotkut saattavat kokea siinä kohtaa vielä vapinaa, saattaa nähdä jopa pieniä näköharhoja, vaikkei vuositolkulla olisi juonut, Simojoki kuvaa.
Jos koskaan olet mennyt humalassa nukkumaan ja herännyt yllättäen 6–8 tunnin kuluttua, voit syyttää krapulaa.
– Silloin herää usein siihen, että vieroitusoireet ovat alkaneet ja vointi alkaa heiketä, ei pystykään enää nukkumaan.
Krapula voi pahimmillaan kestää jopa kolme päivää. Sen jälkeen oireet ovat yleensä kadonneet. Poikkeus on delirium, kansankielellä juoppohulluus; se alkaa yleensä 48–72 tunnin kuluttua viimeisestä juomasta.
Kun kankkunen runtelee pääkoppaa, moni vannoo, ettei juo enää koskaan. Simojoen mukaan lupausta kannattaisi miettiä vakavissaan, jos krapulat täyttävät arjen ja kuppia tulee kumottua säännöllisesti.
– Vieroitusoireet eivät tee aivoille kovinkaan hyvää. Ne ovat kaoottinen tila. Moni sanoo, että kun ikää tulee, krapulat pahenevat. Se on juuri siitä kiinni, että aivojen plastisuus, muovautuvuus, hidastuu. Elimistö hidastuu muutenkin, jolloin oireet alkavat pahentua ja jo pienemmät määrät voivat aiheuttaa unettomuutta, pahaa oloa, päänsärkyä ja muuta enemmän kuin nuorempana, Simojoki kuvaa.
Pidemmän päälle elimistö kiittää absolutismista. Moni kuitenkin kiertää kankkuset muilla keinoilla.
– Nykyään otetaan kuulemma sen takia päiväkännejä, että olisi illalla jo nukkumaan mennessä selvä eikä se häiritsisi yöunia ja seuraavana päivänä olisi virkeä. Ihmismieli on näissä kekseliäs.
Moni elää alkoholinkäyttönsä suhteen vanhojen sääntöjen mukaan. Yksi urbaanilegendan lailla liikkuva ohje on "yhden juotuaan voi vielä ajaa autoa". Alkoholin vaikutus riippuu kuitenkin sekä juoman määrästä että laadusta.
– Ajamisessa on se haaste, että tiedämme, että pienikin alkoholimäärä vaikuttaa ajokykyisyyteen ja haittaa tarkkavaisuutta ja reaktionopeutta. Lainsäädäntötyössä on kulttuurihistoria ja senhetkiset realiteetit huomioiden päädytty tällaiseen 0,5:n promillerajaan, Simojoki sanoo.
– Itse päihdelääkärinä sanoisin, että jos on juonut, ei pitäisi ajaa. Olen syntynyt aikana, jolloin tv:ssä vielä pyöri mainos "jos otat, et aja". Se on hyvä lähtökohta.
Alle kannattaa valita taksi, jos on juonut alkoholia. Kuvituskuva.Shutterstock
Promillerajan alittavallakin kuskilla onnettomuusriski on Simojoen mukaan kasvanut. Jos promilleraja ylittyy, riski kasvaa lisää. Tarkkoja aikarajoja sille, koska juomisen jälkeen voi lähteä liikenteeseen, ei voida antaa.
– Jos yksi alkoholiannos on 12 grammaa, tunnin päästä se ei ole vielä palanut, jos ihminen painaa 70 kiloa. Jos hän painaa 120 kiloa, se on suunnilleen palanut. Jos juo yhden annoksen alkoholia ja viiden tunnin päästä lähtee ajamaan, silloinhan on varmaa, ettei alkoholia enää kropassa ole, Simojoki sanoo.
Mikäli ilta venähtää pikkutunneille saakka ja aamulla olo on kansan kielellä rapea, rattiin ei tule lähteä. Simojoen mukaan sitä, mihin kellonaikaan ajaminen on turvallista, on käytännössä melko mahdotonta laskea.
– Voi sitä yrittää, kaikenlaisia laskureita on, mutta ne eivät ole varmoja. Varsinkin jos ei oikeasti tiedä, paljonko on juonut, tai onko juonut väkeviä, olutta, viiniä. Ne ovat vahvuudeltaan hyvin erilaisia. Joutuu kyllä laskemaan aika paljon, että tarkan ajan tietäisi.
Kotiin voi toki hankkia alkomittarin, mutta vapaasti mittaavat mittarit eivät aina täytä tarkkuuskriteereitä ja osaa erottaa hienovaraisia eroja – kuten sitä, onko promillelukema 0,2 vai 0,5. Kaikenlaiset puhalluslaitteet olisi myös säännöllisesti kalibroitava.
– Jos sama mittari on vuosia kaapin perällä ja siihen puhaltaa muutaman kerran vuodessa, ei se ole kovin tarkkaa, Simojoki sanoo.
Mikäli bileet jatkuivat aamuun, Simojoki odottaisi ainakin vuorokauden ennen teille suuntaamista.
– Kun on nukkunut vähän tai huonosti alkoholinkäytön vuoksi, sekin vaikuttaa ajokykyyn. Ei kyse ole pelkästään alkoholista ja siitä, onko se palanut. Haaste on, että usein katsotaan enemmän sitä, täyttyykö rangaistavuuden raja, eikä mietitä omaa juomista liikenneonnettomuusriskien kautta, Simojoki kuvailee.
– Vuorokauden kun odottaa, sitten voi ajaa. Suunnittelee viikonloppunsa niin, ettei heti tarvitse lähteä. Se olisi näin päihdelääkärin näkökulmasta toivottavaa. Tärkeintä ajattelussa pitäisi olla, ettei vaarantaisi itseään tai muita.
Päihdelääkäri kumoaa yleisen myytin. Juttu jatkuu videon alla.
Toisinaan poliisiratsioissa narahtaa kuskeja, jotka puhaltavat järkyttävän korkeita lukemia. Se, että henkilö onnistui ajamaan autoa, ei kuitenkaan kerro mitään.
– Ihminen tottuu alkoholin aiheuttamiin oireisiin, humalaoireisiin, ja niihin syntyy sietokyky. Siksi pitkään juonut pystyy hyppäämään rattiin. Jos minä yrittäisin kahden promillen humalassa auton rattiin, en todennäköisesti pääsisi edes autolle asti, saati saisi ovea auki. Kaveri soittaisi jo hätäkeskukseen, että nyt Simojoki näyttää siltä, että tarvitsee ensihoitoa.
Uutisissa usein unohtuu, ettei toleranssi alkoholille poista kognitiivisiin toimintoihin liittyviä haittoja. Ajaminen humalassa on siis aina yhtä hidasta, riskialtista ja epävarmaa, vaikka alkoholia olisi tottunut käyttämään. Se, onko varsinaista "hyvää viinapäätä" olemassa riippuu siitä, mitä tällä tarkoitetaan.
– On eroja, geneettistä vaihtelua siinä, miten maksa alkoholia polttaa. Siihen vaikuttaa lihasmassan, rasvan ja nesteen suhde elimistössä. Jotkut eivät koe vakavaa krapulaa, tai krapulaa ollenkaan. Siinäkin taustalla ovat geenit, Simojoki sanoo.
Hyvä alkoholinkestävyys ei kuitenkaan ole positiivinen ominaisuus. Jos krapulaa ei tule tai se ei koskaan ole kovin paha, riski alkoholiongelman synnylle kasvaa.
– Tämä ei tarkoita, että alkoholiongelma varmasti tulee, mutta riski on olemassa. Krapulan tarkoitus on muistuttaa meitä siitä, ettei tätä nyt olisi tarkoitus joka päivä tehdä. Jos sitä ei koe, pystyy juomaan useammin. Siitä voi seurata ongelman synty.
Juttu on julkaistu ensimmäisen kerran tammikuussa 2024.
Katso myös: Testasimme saako alkoholijuomia ostettua kaupasta iltayhdeksän jälkeen
0:44Onko alkoholijuoma mahdollista maksaa vielä yhdeksän jälkeen, jos sen on ehtinyt hakemaan hyllystä ennen takarajaa? Päätimme selvittää, onnistuuko tämä eri kaupoissa.
