Tipaton vai tissuttelu – onko kuivasta kaudesta oikeasti apua? Lääkäri: "Aika monella avaa silmiä"

9:15
Tipaton vai tissuttelu? Terveellisemmät tavat juoda alkoholia.

Kumpi on parempi: tipaton vai tissuttelu? Asiantuntijat kertovat, kannattaako tipaton.

Alkoholilla on lukuisia haittavaikutuksia, minkä takia monet innostuvat vuoden alussa kokeilemaan tipatonta tammikuuta.

Huomenta Suomessa keskusteltiin siitä, onko tauosta todella apua ja kumpi lopulta on parempi – tipaton vai tissuttelu?

– Se on sillä lailla lohdullista, että itse asiassa suuri osa alkoholin vaikutuksista on sellaisia, että kun elimistölle annetaan aikaa korjata itsensä, se pystyy onneksi uusiutumaan ja korjaamaan aika paljolti, A-klinikan avohoitopalvelujen ylilääkäri Markus Partanen kertoo.

Osa alkoholin vaikutuksista on kuitenkin pysyviä.

– Niitä ei pystytä suoraan korjaamaan, mutta onneksi kropassa on paljon koneistoja, millä saadaan korjattua aika paljolti, eli kyllä tauko on aina hyväksi, Partanen toteaa.

Katso artikkelin alusta löytyvältä videolta, miksi miehet juovat enemmän kuin naiset ja kuinka paljon suomalaiset tilastojen valossa juovat.

Onko olemassa turvallista tapaa juoda?

Partasen mukaan kohtuukäyttö on tärkeä osa "turvallista" alkoholin juontia.

– Kyse on myös juomatottumuksista: juoko kerralla isoja määriä? Tällainen perinteinen suomalainen humalahakuinen juominen on selkeästi vielä haitallisempaa kuin se, että juodaan pikkuhiljaa.

Käytännössä haittojen kannalta on ratkaisevaa kuitenkin se, kuinka paljon kokonaisuudessaan juo.

Vaihtoehdoista tissuttelu ja tipaton, on tipaton Partasen mukaan siis parempi.

– Aika monelle jo tällainen kuukauden breikki antaa aika paljonkin näkökulmaa siihen, millaisia haittoja alkoholi on voinut tehdä, Partanen toteaa.

Tipattoman jakson aikana näkee, miten kroppa reagoi raittiuteen ja huomaa todelliset erot tipattoman ja tipallisen kauden välillä.

– Aika monella avaa silmiä alkoholin haitoille, Partanen toteaa tipattomuudesta.

Alkoholin käyttö näkyy mittausdatassa

Digiterveyden teknologiajohtaja Pekko Vehviläisellä on kulkenut viimeisen 10 vuoden ajan mukana ranteessa digimittauslaite, eli dataa kertyy arjessa niin liikkuessa kuin alkoholia nauttineenakin.

– Näistä pystyy vertailemaan eroja, että miltä se näyttää, kun on nauttinut alkoholia ja miltä näyttää, kun ei ole, Vehviläinen kertoo.

Suurin ero näkyy Vehviläisen mukaan sydämen sykkeessä.

– Leposyke yleensä nousee, kun maksa joutuu työskentelemään poistaen elimistöstä myrkkyjä. Oma leposykkeeni nousee noin 20 lyöntiä minuutissa silloin, kun on nauttinut reippaasti alkoholia.

Kyseessä on siis merkittävä rasitus elimistölle.

Vehviläinen kertoo, että itsensä mittaamisella on ollut konkreettisia vaikutuksia alkoholinkäyttöön. Useimmat huomaavat vasta dataa tarkkailtuaan, kuinka paljon esimerkiksi lasillinen viiniä vaikuttaa yöuneen ja sykkeeseen.

Näin illalla juotu lasillinen on helpompi vaihtaa esimerkiksi kivennäisveteen tai teekupposeen, kun todella näkee sen vaikutukset.

Katso myös: Ihon silittely voi hillitä alkoholin himoa 

8:23
Uutisaamun vieraana Aalto-yliopiston väitöskirjatutkija Juliana Harkki ja riippuvuuspsykiatrian neuropsykologi Pekka Rapeli.

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja