Siinä missä ennen suomalaiset kaatoivat kuppia humalaa tavoitellen, on nykyään yleistä käyttää alkoholia useammin, mutta pienempiä määriä kerralla. Tämä on johtanut siihen, ettei alkoholi aiheuta äkkikuolemia, mutta yhä useampi kuolee alkoholin pitkäaikaisvaikutuksiin.
Kun aiemmin suomalaiset kuolivat sydän- ja verisuonitauteihin, on alkoholi tänä päivänä suurin yksittäinen elinvuosia vähentävä vältettävissä oleva tekijä yli puolessa Suomen hyvinvointialueista.
– Tämä on hyvin merkittävä muutos vältettävissä olevien kuolemien tilastoissa, sanoo Mehiläisen päihdepalvelujen johtaja Kaarlo Simojoki.
Lue myös: Juoksetko pöntölle muutaman oluen jälkeen? Näin alkoholi vaikuttaa suolen liikkeisiin
Viina tappaa erityisesti 45–64-vuotiaita naisia
Suomessa alkoholi on yleisin 45–64-vuotiaiden naisten kuoleman aiheuttaja.
Simojoen mukaan taustalla on kaksi tekijää.
– Ensimmäinen on se, että naiset juovat enemmän kuin ennen ja ovat ottaneet miehiä kiinni kulutetun alkoholin määrissä. Samalla, kun miesten alkoholikuolleisuus on laskenut, naisten on noussut.
– Toinen syy taas on, että tässä ikäryhmässä naisten kuolleisuus muihin sairauksiin, kuten sydän- ja verisuonitauteihin, on vähentynyt, koska he huolehtivat itsestään paremmin kuin miehet ja hakeutuvat herkemmin hoitoon.
Lue myös: Alkoholi lisää syöpäriskiä, ja yksi juoma on erityisen "kova myrkky" – tässä syy
Samaan ikäryhmään kuuluvilla suomalaismiehillä sydän- ja verisuonitaudit ovat puolestaan edelleen kärkisijoilla ehkäistävissä olevien kuolemien aiheuttajina.
– Tilastokeskuksen tietojen mukaan suomalaisten alkoholikuolemissa on tapahtunut 1,4 prosentin nousu ja se nousu kohdistuu naisiin.
– Juomisen taustalla olevat syyt liittyvät yhä useammin työhaasteisiin ja yhteiskunnallisiin haasteisiin, kuten kiireeseen ja riittämättömyyden tunteeseen. Burnout-riskissä on noin 600 000 suomalaista, Simojoki kertoo.
Lue myös: Jo tämä määrä alkoholia viikossa kasvattaa naisen riskiä sydänsairauteen
Vähemmän alkoholimyrkytyksiä, enemmän liitännäissairauksia
Simojoki kertoo, että samalla, kun suomalaiset juovat yhä harvemmin humalahakuisesti, juodaan alkoholia sitäkin useammin pieniä määriä.
Näin ollen alkoholikuolemat johtuvat pääosin alkoholin pitkäaikaisvaikutuksista ja harvemmin esimerkiksi alkoholiin liittyvistä tapaturmista tai alkoholimyrkytyksistä.
– Kun ennen Suomessa maksakirroosiin kuolivat pitkän linjan alkoholistit, nyt siihen kuolevat yhä useammin ylipainoiset kohtuukäyttäjät.
– Kun juodaan pitkään säännöllisesti, vaikkei humalahakuisesti, ja vyötäröllä on jo jonkun verran kiloja, ei maksa lopulta kestä.
Lue myös: Voiko ottaa yhden ja ajaa, kuinka nopeasti alkoholi poistuu elimistöstä? Ylilääkäri vastaa yleisiin kysymyksiin
Turvallista alkoholiannosta ei ole
Simojoki kertoo, että noin kolmannes suomalaisista aikuisista käyttää alkoholia riskirajoilla tai yli riskirajojen.
Tämä tarkoittaa naisilla 7 tai enemmän kuin 7 annosta alkoholia viikossa ja miehillä 14 tai yli 14 annosta viikossa.
Yhdeksi annokseksi alkoholia lasketaan 0,33 litraa olutta, 12 cl viiniä, 8 cl väkevää viiniä tai 4 cl "tiukkoja".
– Eli aika tyypillinen ravintolatilaus 24 senttilitraa viiniä tarkoittaa jo kahta alkoholiannosta.
– Kun juo nainen juo yli 7 annosta viikossa ja mies yli 14, lähtevät maksa-arvot nousemaan, mutta jo yksi viikoittainen annos alkaa vaikuttamaan maksaan pitkällä aikavälillä etenkin, jos on muitakin riskitekijöitä.
Lue myös: Salakavala haimatulehdus vei Aleksin teho-osastolle yli sadaksi päiväksi: "Minun ei pitäisi olla elossa"
Lääketieteellisten riskirajojen mukaan alkoholin haittavaikutusten riskit ovat vähäiset, jos annosmäärä pysyy viikossa alle seitsemässä naisilla ja miehillä annoksia on alle 14.
– Mutta tämä koskee vain nuoria, perusterveitä ihmisiä, joilla ei ole ylipainoa tai käytössä mitään lääkityksiä.
– Todellisuudessa ainoa täysin turvallinen annos alkoholia on nolla, koska joka ikinen annos nostaa riskejä lineaarisesti, Simojoki huomauttaa.