Voimavalmentaja Roosa kehitti naisille suunnatun valmennuskonseptin ja on auttanut satoja suomalaisia naisia vahvemmiksi ja itsevarmemmiksi. Silti liian moni keskittyy vain hänen ulkonäköönsä, hauiksen kokoon ja siihen, nostaako hän oikeasti penkistä yli sata kiloa.
Oululainen voimavalmentaja Roosa Valkola, 27, on kolminkertainen penkkipunnerruksen Suomen mestari. Matkan varrella mukaan on tarttunut pari muutakin mitalia.
– Ennätys on 110 kiloa penkistä, Roosa paljastaa MTV Uutisille.
Syystä tai toisesta se ei kaikkia tunnu kuitenkaan miellyttävän. Roosa saa jatkuvasti kommentteja sosiaalisessa mediassaan tuntemattomilta ihmisiltä, jotka kertovat, että hän näyttää lihastensa takia jo liian miehekkäältä.
Fakta on kuitenkin se, että jos yli sata kiloa nousee penkistä, täytyy lihaksissa olla myös kosolti ruista.
Roosa on onnistuneesti kääntänyt omassa sosiaalisessa mediassaan negatiiviset ulkonäköön ja naiseuteen menevät kommentit huumoriksi.
– Tein videosarjan "Päiväni miehenä", joka lähti leviämään viraalina. Ilmiö resonoi monissa, hän kertoo.
Viattoman somehuumorin taustalla on kuitenkin syvempi viesti. Roosa uskoo, että myös naiset saavat haluta lisää voimaa, kasvattaa lihaksia ja saada itsevarmuutta liikunnasta.
Lue myös: Haluatko parempaan kuntoon syksyksi? "Paras anti-ageing-tuote, mitä meillä on"
Syömishäiriön varjo
Roosa muistuttaa, ettei kuntoilun tarvitse olla loputonta kaloreiden polttamista tai pienemmän vaatekoon havittelua.
Aina näin ei kuitenkaan ole ollut.
Roosa sairastui murrosiässä syömishäiriöön, kun laihuuden ihannointi ja loputtomat dieetit olivat vielä muotia. Tuolloin televisiossa pyörivät vielä Huippumalli haussa ja Suurin pudottaja -realityt.
Lue myös: Tyra Banksille sataa kuraa niskaan – vanha, kiistanalainen kohtaus Huippumalli haussa -ohjelmassa nostatti somekohun
– Ajattelin lukion alussa laihduttaa pari kiloa, mutta se lähti käsistä, Roosa muistelee.
Pari kiloa muuttui nopeasti kymmeneksi kiloksi. Vaarallisen alipainoiseksi kuihtunut Roosa ei kuitenkaan uskonut tarvitsevansa apua.
– En pystynyt enää lopettamaan laihduttamista, hän muistelee.
Syömishäiriö saa ihmisen sokeutumaan omalle tilanteelleen niin, ettei itseä näe enää oikealla tavalla.
Lue myös: Milloin laihduttamisesta tulee haitallista? Asiantuntija listaa vaaranmerkit
Kehonkuvan muutos ja voimanoston merkitys
Lopulta Roosan äiti pakotti tyttärensä hoitoon ja terapiaan.
– Hoidossa sanottiin, ettei syömishäiriöstä voi koskaan täysin parantua. Pitää vain oppia elämään oireiden kanssa, mutta en halunnut uskoa sitä, Roosa kertoo.
Terapia auttoi ja Roosa parani. Syömishäiriötausta on kuitenkin vaikuttanut siihen, miten hän suhtautuu tänä päivänä omaan kehoonsa.
– Tiedostan vaarat, osaan pysäyttää negatiivisen ajattelun ja tiedän, mihin se voi johtaa. Se on opettanut katsomaan itseään eri silmin, hän kertoo.
Loputon laihuuden tavoittelu olisi voinut salakavalan helposti viedä mennessään.
– Elämää arvostaa ihan eri tavalla, kun olisin voinut menettää kaiken vain sen takia, että halusin olla laiha, hän pohtii.
Voimanosto tuli muutama vuosi lukiosta valmistumisen jälkeen Roosan elämään. Lajissa ei mitata ulkonäköä tai sitä, miltä keho näyttää, vaan puhtaasti sitä, paljonko kiloja jaksaa nostaa.
– Se opettaa arvostamaan omaa kehoa ja sitä, mihin se pystyy. Kun ylittää itsensä salilla, se fiilis leviää pikkuhiljaa muillekin osa-alueille. Tulee olo, että pystyy tekemään ihan mitä vaan, mihin ryhtyy, Roosa hehkuttaa.
Lue myös: Tiesitkö? BMI-lukemaa ei kannata liikaa tuijottaa – tämä oli sen alkuperäinen tarkoitus
Miksi vahva nainen pelottaa?
Suomalaisessa yhteiskunnassa on sitkeään juurtunut ajatus, että lihaksikas nainen on maskuliininen, ei naisellinen. Roosa saakin jatkuvasti viestejä tuntemattomilta, jotka varoittelevat, että hän alkaa näyttää jo liian miehekkäältä.
– Se ei liity pelkästään ulkonäköön, vaan siihen, että myös henkisesti vahvat naiset pelottavat ja horjuttavat yhteiskuntamme perusrakenteita, Roosa pohtii.
Vahva nainen koetaan maskuliinisena, koska perinteisissä sukupuolirooleissa miehet ovat lihaksikkaita ja menestyviä, kun taas naisten oletetaan olevan hiljaa, näyttävän nätiltä ja hoitavan perhettä. Kaikki muunlainen voi olla outoa ja rakenteita horjuttavaa.
– Näkee usein, että jos nainen laittaa videon salilta, missä nostaa isoja painoja, joku kommentoi, että "mene kotiin keittiöön" tai "hoida lapsia", Roosa kertoo.
Hän uskoo, että naisten urheilusuorituksia vähättelevät ja ulkonäköön menevät somekommentit ja jopa puhdas viha johtuvat siitä, että jos nainen nostaa penkistä enemmän kuin mies, vähentää se miehen omaa miehisyyttä.
– Miehet, joilla on terve itsetunto, eivät koe minua uhaksi, vaan kannustavat. Suurin osa miehistä ovat tsemppaavia, mutta siellä on se pieni äänekäs prosentti, hän summaa.
Lue myös: "Olen maksanut monia satoja euroja kehoni pilaamisesta" – dieettibisnes tuhosi Emmin terveyden ja ruokasuhteen
Voimailun kulttuuri muuttuu
Valmentajana Roosa on oppinut, että liian moni nainen assosioi kuntosalin ensisijaisesti yhä laihduttamiseen.
– Jos treeni on vuosia myyty häpeän, laihduttamisen ja "korjaa itsesi" -ajattelun kautta, ei ole ihme, ettei salille meneminen houkuttele, hän kertoo.
Treenaaminen on monelle naiselle kausittaista ja ulkonäkökeskeistä. Silloin paino heittelee eikä kehitystä tapahdu.
– Kun liikkumisen tavoitteet ja tapa muutetaan niin, ettei tähtäimenä ole enää ulkonäkö ja laihtuminen, vaan voima ja itsevarmuuden kerryttäminen, innostus kasvaa ja moni löytää uuden tavan treenata, Roosa kannustaa.
Viime vuosina muutosta on onneksi tapahtunut. Sosiaalisen median tuoman esimerkin myötä yhä useampi nainen liikkuu monipuolisemmin, eikä enää treenaa pelkkä laihduttaminen mielessä.
– Muutos treenimotivaatiossa johtuu voimaurheilun ja urheilun nosteesta, somessa nähdään erilaisia ihmisiä, kynnys voimailuun madaltuu ja somevaikuttajat näyttävät esimerkkiä, Roosa luettelee mahdollisia syitä muutokselle.
Siitä ajatuksesta syntyi myös Roosan naisille suunnattu kuntosalivalmennusohjelma.
Lue myös: Skinnytok-ilmiössä ihaillaan jopa sairasta laihuutta – "Mikään ei myy yhtä hyvin kuin se, että ihminen on tyytymätön itseensä"
Liikkumattomuuden haasteet ja vinkit aloittelijoille
Liian harva liikkuu tarpeeksi. Nykymaailmassa onkin valloillaan aito liikkumattomuuden epidemia. Suomalaisten yleisin syy lääkärikäynnille on tuki- ja liikuntaelinsairaudet. Uutisoimme viime vuonna, että yli miljoonalla suomalaisella on jokin pitkäaikainen tuki- tai liikuntaelinsairaus, joka rajoittaa toimintakykyä.
– Suomalaisten liikkumattomuus näkyy siinä, että monilla on tukielinsairauksia ja kipuja. Lähtötaso voi olla matala, Roosa arvioi.
Liikunnalla on valtava rooli tuki- ja liikuntaelinsairauksien ennaltaehkäisyssä ja hoidossa. Roosa uskoo, että ihmiset ovat vihdoin heränneet passiivisuuteen ja haluavat muutosta omaan olotilaansa. Sitä kannattaakin hakea itselle sopivan liikunnan parista.
Roosalla on viesti kaikille niille, jotka epäröivät salille menoa.
– Perusasiat riittävät eli neljä hyvää liikettä per treeni, ei turhaa kikkailua. Lihaskuntoharjoitteluun riittää kaksi treeniä viikossa. Yleensä tehdään liikaa ja liian kovaa ja keskitytään epärelevantteihin asioihin.
Roosa peräänkuuluttaa myös puhtaan arkiaktiivisuuden merkitystä.
– Kävele, seiso työpäivän aikana ja pidä peruskuntoa yllä, hän neuvoo.
Roosan valmennettavana on myös aloittelijoita ja hän on nähnyt asiakkaissaan valtavia muutoksia.
– Ihmiset, jotka eivät ole aiemmin käyneet salilla ja joilla on ollut huono itsetunto, ovat saaneet itsevarmuutta, lähteneet yrittäjiksi, jättäneet toksisen parisuhteen ja jotkut ovat jopa päätyneet kisaamaan SM-tasolla voimanostossa, hän listaa saavutuksia.
