Uutisaamussa vierailleet asiantuntijat pohtivat, mistä suomalaisten lomatissuttelu johtuu ja miten alkoholin käyttöön suhtaudutaan työpaikoilla.
Valtaosa suomalaisista käyttää alkoholia jossain määrin, ja monella juominen hätyyttelee riskirajoja. Loma-aikoina alkoholi maistuu usein entistä paremmin, kun arjen rakenteet ja velvollisuudet eivät ole hillitsemässä juomista tai perhe alkaa ahdistaa. Olutta laatikosta onkiessa tölkit hupenevat huomaamatta.
Mutta loma ei jatku ikuisesti. Usean kostean viikon jälkeen arkeen palaaminen ei välttämättä tunnu enää onnistuvan omin avuin. Alkoholin on keskushermostoon vaikuttava, riippuvuutta aiheuttava aine. Päihdeneuvontapalveluissa nähdäänkin kesän lopulla piikki yhteyden otoissa joka vuosi.
– Lomajuominen on meillä tosi yleinen ja vuosittain toistuva ilmiö, EHYT ry:n päihdeneuvonnan päällikkö Kaisa Åberg sanoo.
Voiko kuukauden aikana sairastua alkoholismiin? Katso koko keskustelu yllä olevalta videolta.
Syypäätä lomajuomiseen voi etsiä kulttuuristamme. Suomessa alkoholi liitetään vahvasti juhlaan, rentoutumiseen ja sosiaalisiin tilanteisiin. EHYT:ryn työelämäasiantuntija Timo Nerkon mukaan viisasten juoman hyviä puolia usein liioitellaan. Tähän pitäisi puuttua esimerkiksi työpaikoilla.
– Meillähän ei monilla työpaikoilla puhuta alkoholista muuten kuin vähän sillä tavalla, että kehutaan sitä juomista. Jos istutaan toimistolla, se on enemmän sellaista pikkupoikien ja -tyttöjen kännillä kehuskelua, Nerkko sanoo.
Hän toivoisi näkevänsä työpaikoilla selkeämpiä rakenteita kertomassa työntekijöille, mistä apua lapasesta lähteneeseen juomiseen saa – ilman pelkoa potkuista.
– Avun pyytäminen tuntuu Suomessa olevan tosi vaikeaa, Nerkko toteaa.
Lue myös: Lasillinen päivässä vai seitsemän illassa? Tutkimus: Tämä on vaarallisempi vaihtoehto
Annosmäärät ratkaisevat, ei alkoholin laatu
Åberg toivoo, että ihmiset tietäisivät yleisesti, mikä lasketaan alkoholiannokseksi. Yksi alkoholiannos ei esimerkiksi tarkoita isoa tuopillista olutta.
Suomessa korkean riskitason alkoholinkäytöksi lasketaan, jos mies juo viikossa 23–24 annosta tai nainen 12–16 annosta alkoholia. Yksi alkoholiannos tarkoittaa käytännössä esimerkiksi 0,33 litraa keskiolutta tai siideriä, 12 senttilitraa mietoa viiniä, 8 senttilitraa väkevää viiniä tai 4 senttilitraa väkevää viinaa, kuten kirkasta tai viskiä.
Nerkko näkee, että riskirajat on määritelty liian korkealle.
– Sehän on ihan mieletön määrä alkoholia, se on lähes kaksi pulloa Koskenkorvaa. Kuka voi oikeasti olla työkykyinen ja muullakin tavalla terve, jos juo kaksi pulloa Koskenkorvaa viikossa?
Alkoholihaittojen kannalta on aivan sama, juoko kallista laatukonjakkia vai halvinta keskiolutta. Hinnalla ei ole väliä, määrällä on. Ja usein määrillä on tapana nousta juomisen jatkuessa pitkään, kun alkoholin sietokyky kasvaa.
– Eihän kukaan päätä tehdä alkoholista itselleen ongelmaa, että alkaisi treenata kuin maratonille, että nyt tällä viikolla menee 20 annosta ja ensi viikolla 24 ja kahden kuukauden päästä jo 50. Sehän tapahtuu tosi pikkuhiljaa ja huomaamatta, Åberg luonnehtii.
Lue myös: Kuusi tapaa, joilla elimistö kertoo sinun juovan liikaa olutta: "Iso hälytysmerkki"
Lue uusimmat lifestyle-artikkelit!
Saako töitä tehdä krapulassa? Alla olevalla videolla lääkäri kertoo pelottavan esimerkin seurauksista.
2:24