Tv-alan asiantuntijat kertovat, mikä on kotimaisen tv:n tulevaisuus.
Huomenta Suomen haastattelussa kävi kaksi pitkänlinjan tv-veteraania: televisiovaikuttaja ja vuosia MTV:llä ohjelmajohtajana toiminut Jorma Sairanen sekä entinen tv-kasvo, nykyinen tv-tuottaja ja Podzilla Studion toimitusjohtaja Joonas Hytönen.
Sairanen on seurannut media-alan kehittymistä eläkepäivillään ja kertonut varsin synkistä havainnoistaan suorasanaisesti kahdessa Kalle Kinnusen kanssa kirjoittamassa muistelmateoksessaan: Daddy Cool – Kolme vuosikymmentä televisiomaailman huipulla (2017 Teos) ja Daddy Cool – viimeinen luku. Televisiovaikuttajan lopulliset muistelmat (2025 Teos).
Nyt Sairasella on positiivisempi sävy.
– Ei se nyt niin huono ole kokonaisuudessaan. Mutta on se muuttanut muotoaan ja tällä hetkellä tilanne on vaikea.
Television kuolemaa povattiin jo 15 vuotta sitten, toteaa Hytönen.
15 vuotta myöhemmin vuonna 2026 kanavalistalta löytyy lähemmäs 18 ilmaista televisiokanavaa ja edelleenkin miljoonayleisö viikonloppuisin.
– Siinä mielessä on muuttunut aika vähän.
Se, mikä on muuttunut, on se, että "taloudellinen pohja televisiolta on murenemassa kovaa vauhtia", Hytönen toteaa. Kymmenen vuoden ajan se näkyi tv-yhtiöissä, mutta nyt myös tuotantoyhtiöissä, Hytönen arvioi.
– Ennustaisin, mikä on typerää ja hullua, että kymmenenkin vuoden päästä Suomessa on vielä aika paljon ilmaisia tv‑kanavia ja niillä on aika paljon katsojia edelleen.
Sairanenkaan ei usko, että tv:n katselu vähenee jatkossa.
– Ja sehän nähdään nytkin jo. Ylehän nyt on diivaillut kovasti olympialaisten, Elämäni biisin ja UMK:n katsojaluvuilla. Kysymys on enemmän kaupallisen television kannattavuudesta.
Ennen oli rahaa
Sairanen toteaa, että on "päivän selvää", että aiemmin kanavia ja ohjelmia tehtiin isolla rahalla. Nykyään on päinvastoin: kalliimpia ohjelmia hyllytetään ja korvataan halvemmilla ohjelmilla. Henkilökuntaakaan ei voi supistaa niin paljon, että se ratkaisi kannattavuuskysymyksiä, Sairanen jatkaa.
– Ehkä tässä tilanteessa pääsee pikkusen kehaisemaan Maikkaria. On laajennettu uutis- ja ajankohtaisohjelmatasoa. On Viiden jälkeen -ohjelmaa ja pidennetty Huomenta Suomea. Sehän nyt ihmisiä kiinnostaa ja se on tehtävissä tietysti halvemmalla kuin nämä kalliit viihdeohjelmat.
Sairasesta pitäisi ottaa riski ja satsata ohjelmiin. Sitä Sairanen on ihmetellyt, että kaupallisilla kanavilla tyydytään lähinnä ulkomaisiin formaatteihin, eikä kehitellä omia ideoita.
– (Mutta) ei tuotantoyhtiöilläkään ole varaa enää tuotekehittelyyn satsata niin paljon, että saataisiin jotain nerokkaita uusia ohjelmia. Mutta minun mielestäni kyllä pitäisi enemmän satsata, Sairanen toteaa.
– Samaan aikaan kaikkein suosituimpia miljoonayleisön ohjelmia on edelleenkin kotimaisesti kehitetyt Putous ja Elämäni biisi, Hytönen huomauttaa.
Sitä Hytönen ei kiistä, ettei luovuudelle olisi kuitenkin tilaa.
Miksi Niko Saarinen on "joka ikisessä" realityssa?
Entä miksi "kaikissa" realityohjelmissa on aina Niko Saarinen?
Tv-tuottaja Hytönen vastaa, että syy on sama kuin ulkomaisissa tv-formaateissa: Turvallisuus.
– Jos joku henkilö on hyväksi havaittu, niin kuin Niko Saarinen, niin tiedetään, että kun painat sitä Niko‑nappulaa, niin sieltä tulee käyttövalmista tavaraa. Tunteita ja tuoksuja.
Toinen vaikuttava tekijä, Hytösestä ehkä se tärkein, on ohjelmaan osallistuvien henkilöiden seuraajamäärä sosiaalisessa mediassa.
Esimerkiksi jos ohjelmaan osallistuu kymmenen sara sieppiä satoinetuhansine seuraajineen, on todennäköisempää, että joku seuraajista alkaa katsomaan myös ohjelmaa kuin, että ohjelmaan osallistuu kymmenen matti meikäläistä.