Yleisiä väestönsuojia ei ole rakennettu vuoden 2011 jälkeen. Kaikki ihmiset eivät tiedä, onko heille osoitettu väestönsuojapaikkaa ja missä se sijaitsee.
Suomessa ei ole väestönsuojapaikkoja noin kolmannekselle suomalaisista. Väestönsuojia on rakennettu kaupunkeihin ja muille alueille, joissa on paljon asutusta. Maaseudulla ja harvaan asutuilla alueilla väestönsuojia on vähemmän.
Sisäministeriön mukaan Suomessa oli vuoden 2020 alussa 54 000 väestönsuojaa. Niissä oli yhteensä 4,4 miljoonaa suojapaikkaa.
Väestönsuojia rakennetaan kaupunkeihin, koska niihin kohdistuu todennäköisemmin aseellista uhkaa, kertoo sisäministeriön pelastustoimen erityisasiantuntija Jarkko Häyrinen. Esimerkiksi harvemmin asutussa Pohjois-Karjalassa on pelastuslaitoksen mukaan väestönsuojapaikkoja vain hieman yli puolelle asukkaista.
– Suojille ei ole yhtä paljon tarvetta maaseudulla ja harvaan asutuilla alueilla, eikä niitä kannata rakentaa vain muutaman ihmisen takia, Häyrinen sanoo.
Lue myös: Mikä olisi pahin skenaario Ukrainan kannalta? Näin everstiluutnantti vastaa – katso video
Kansanedustaja ja entinen sisäministeri Päivi Räsänen (kd.) teki maanantaina kirjallisen kysymyksen siitä, miten väestönsuojia voidaan parantaa sotilaallisen uhan varalta.
Valtaosa väestönsuojista asuin- ja toimistorakennuksien yhteydessä
Väestönsuojat on Häyrisen mukaan suunniteltu suojaamaan väestöä räjähdyksiltä, sirpaleilta, paineaalloilta, säteilyltä sekä rakennusten sortumilta.
