Leirikoulu ja luokkaretki voi olla tärkeä kokemus koululuokalle. Sellaisen järjestäminen vaatii kuitenkin rahaa ja usein erityisesti vanhempien toimeliaisuutta.
Luokkaretki tai leirikoulu on monelle aikuisellekin yksi koulupolun tärkeimpiä muistoja. Niiden järjestäminen vaatii kuitenkin järjestelmällistä rahan keruuta ja aktiivisuutta – erityisesti vanhemmilta.
Vantaan Hiekkaharjun koulun rehtorin Kirsi Lahden mukaan luokkaretkiperinne elää kyllä, mutta hän on huomannut myös retkien vähenemisen.
– Ehkä niissä kouluissa joissa sitä perinnettä on ollut jo vaikka 70-luvulta saakka, niin siellä sitä edelleen pidetään yllä. Siellä on jotenkin sellainen kulttuurissa jo, että meidän koulusta lähdetään leirikouluun, Lahti selittää.
Luokkaretket tehdään pääsääntöisesti koululaisten ja heidän vanhempiensa erilaisilla tapahtumilla, myyjäisillä ja tuotemyynnillä keräämillä varoilla.
Lahden mukaan tällaista aktiivisuutta vaativat nykyään myös esimerkiksi monet harrastukset.
Onnistuu myös pienemmällä budjetilla
Päivän retkiä voidaan toki tehdä myös pienellä budjetilla, mutta jos haluaa leirikouluun useammaksi yöksi, ei yksi lukuvuosi yleensä riitä rahan keräämiseen.
– Suomen kohteisiin, liikuntaopistoihin, johonkin luontokohteeseen ja muihin, niin 200 euroa plus mahdolliset matkat voisi olla ehkä semmoinen 2–3 yön leirikoulu, Lahti arvioi.
Lahden mukaan luokkaretki tai leirikoulu on hyvä tapa lisätä luokan yhtenäishenkeä.
Retki voi olla myös tärkeä palkinto esimerkiksi alakoulun päättävälle luokalle, joka mahdollisesti hajoaa yläasteelle siirtyessä eri kouluihin ja luokkiin.
– Se voi olla viimeinen kokemus, minkä he saavat ja joillekin lapsille tämä voi olla ainutlaatuinen juttu, että pääsee yön yli tällaiselle leirille, Lahti summaa.