Johanna Vehkoo ei rikkonut lakia nimitellessään Junes Lokkaa "natsipelleksi" – rikosoikeuden professori kertoo, mitä korkeimman oikeuden linjaus merkitsee

Yksittäisten halventavien ilmaisujen sijaan korkein oikeus keskittyi asiassa kokonaisuuteen.

– Alemmissa oikeusasteissa oli katsottu, että Vehkoo oli toiminut yksityishenkilönä ja toisesta yksityishenkilöstä käyttänyt halventavia ilmaisuja, Nuotio selittää.

– Korkeimman oikeuden mukaan kyse oli enemmän siitä, että Vehkoo nosti esiin Lokan toimintatapaa ja siinä tällaista häirintää, jota oli ilmeisesti suunniteltu tiettyyn tilaisuuteen. Eli otettiin toimintatapaa keskeisesti esiin, eikä kiinnitetty huomiota niinkään yksittäiseen halventavaan ilmaisuun.

Ratkaisu ei anna lupaa nimitellä ketä hyvänsä 

Vaikka korkein oikeus katsoi nimittelyt läpi sormien, ratkaisu ei tarkoita, että ketä hyvänsä voisi jatkossa nimitellä natsiksi tai natsipelleksi vailla pelkoa seuraamuksista. Nyt nimittely hyväksyttiin, sillä laki turvaa kovankin arvostelun tietyissä tilanteissa..

– Henkilöön menevät nimittelyt täyttävät kunnianloukkauksen (määritelmän), mutta meillä on säännöissä rajoituskohta, joka liittyy juuri tällaiseen julkiseen toimintaan.

– Nyt katsottiin, että Lokka on julkinen toimija, jonka toimintatapaa sai arvostella ja erityisesti arvostella voimakkaasti siksi, että hän oli ottanut hyvin voimakkaita kantoja tietyissä kysymyksissä, jotka olivat sen suuntaisia, että oli perusteltua avata sananvapautta pidemmälle kuin se normaalisti olisi, Nuotio sanoo.

Nuotio huomauttaa, että Vehkoon ja Lokan välinen asetelma oli poikkeuksellinen, sillä kyse ei ollut kahden yksityisihmisen välisestä riidasta.

– Se (korkeimman oikeuden ratkaisu) selventää rajoituslausekkeen tulkintaa merkittävästi ja korostaa ja vahvistaa sitä kautta sananvapautta. Mutta täytyy muistaa, että kun on kyse puhtaasti yksityishenkilöiden välisistä asioista, edelleenkään ei kannata käyttää halventavia nimityksiä.