Korkein oikeus linjasi tänään, että toimittaja Johanna Vehkoo ei syyllistynyt kunnianloukkaukseen nimitellessään oululaista ex-kaupunginvaltuutettua Junes Lokkaa muun muassa "natsipelleksi" Facebook-kirjoituksessaan. Rikosoikeuden professori kertoo, mitä ratkaisu merkitsee.
Korkein oikeus päätyi kumoamaan Vehkoolle aiemmin käräjäoikeudessa ja hovioikeudessa annetun tuomion. Vehkoo oli tuomittu sakkorangaistukseen kunnianloukkauksesta.
Korkein oikeus kuitenkin katsoi, että Vehkoon kirjoituksessa oli kyse sallitusta arvostelusta, joka kohdistui Lokan julkiseen toimintaan yleistä mielenkiintoa herättävässä aiheessa.
Vehkoon käyttämät ilmaisut, "natsi", "rasisti" ja "natsipelle" eivät korkeimman oikeuden mukaan tässä tapauksessa ylittäneet hyväksyttävyyden rajoja muun muassa siksi, että Lokka on aiemmin itse ollut julkisuudessa kovine puheineen.
Vehkoo oli kirjoittanut oikeusjuttuun johtaneen päivityksen rajatulle ryhmälle Facebookissa, kun oli kuullut Lokan suunnittelevan saapumista hänen uuden kirjansa esittelytilaisuuteen Rovaniemellä. Vehkoo oli kokenut olonsa uhatuksi.
Lue myös: Korkein oikeus kaatoi Johanna Vehkoon kunnianloukkaustuomion
Vahvistaa sananvapautta
Korkeimman oikeuden ratkaisu vahvistaa suomalaisten sananvapautta, summaa Helsingin yliopiston rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio.
– Minusta tällä on aika isokin merkitys. Yksi asia on, että Facebook-kirjoittelua ei pidetä puhtaasti yksityisluontoisena, vaan se voi saada suojaa juuri tästä julkisesti merkittävän asian käsittelystä. Se laajentaa vähän sananvapauden suojaa sillä puolella, Nuotio sanoo.
– Myöskin kyse on siitä, että tällainen liioitteleva kunnianloukkauksen toteuttava puhetapa voi olla rankaisematon sillä perusteella, että se liittyy merkittävän yhteiskunnallisen asian käsittelyyn, Nuotio jatkaa.
Yksittäisten halventavien ilmaisujen sijaan korkein oikeus keskittyi asiassa kokonaisuuteen.
– Alemmissa oikeusasteissa oli katsottu, että Vehkoo oli toiminut yksityishenkilönä ja toisesta yksityishenkilöstä käyttänyt halventavia ilmaisuja, Nuotio selittää.
– Korkeimman oikeuden mukaan kyse oli enemmän siitä, että Vehkoo nosti esiin Lokan toimintatapaa ja siinä tällaista häirintää, jota oli ilmeisesti suunniteltu tiettyyn tilaisuuteen. Eli otettiin toimintatapaa keskeisesti esiin, eikä kiinnitetty huomiota niinkään yksittäiseen halventavaan ilmaisuun.
Ratkaisu ei anna lupaa nimitellä ketä hyvänsä
Vaikka korkein oikeus katsoi nimittelyt läpi sormien, ratkaisu ei tarkoita, että ketä hyvänsä voisi jatkossa nimitellä natsiksi tai natsipelleksi vailla pelkoa seuraamuksista. Nyt nimittely hyväksyttiin, sillä laki turvaa kovankin arvostelun tietyissä tilanteissa..
– Henkilöön menevät nimittelyt täyttävät kunnianloukkauksen (määritelmän), mutta meillä on säännöissä rajoituskohta, joka liittyy juuri tällaiseen julkiseen toimintaan.
– Nyt katsottiin, että Lokka on julkinen toimija, jonka toimintatapaa sai arvostella ja erityisesti arvostella voimakkaasti siksi, että hän oli ottanut hyvin voimakkaita kantoja tietyissä kysymyksissä, jotka olivat sen suuntaisia, että oli perusteltua avata sananvapautta pidemmälle kuin se normaalisti olisi, Nuotio sanoo.
Nuotio huomauttaa, että Vehkoon ja Lokan välinen asetelma oli poikkeuksellinen, sillä kyse ei ollut kahden yksityisihmisen välisestä riidasta.
– Se (korkeimman oikeuden ratkaisu) selventää rajoituslausekkeen tulkintaa merkittävästi ja korostaa ja vahvistaa sitä kautta sananvapautta. Mutta täytyy muistaa, että kun on kyse puhtaasti yksityishenkilöiden välisistä asioista, edelleenkään ei kannata käyttää halventavia nimityksiä.