Korkein oikeus linjasi tänään, että toimittaja Johanna Vehkoo ei syyllistynyt kunnianloukkaukseen nimitellessään oululaista ex-kaupunginvaltuutettua Junes Lokkaa muun muassa "natsipelleksi" Facebook-kirjoituksessaan. Rikosoikeuden professori kertoo, mitä ratkaisu merkitsee.
Korkein oikeus päätyi kumoamaan Vehkoolle aiemmin käräjäoikeudessa ja hovioikeudessa annetun tuomion. Vehkoo oli tuomittu sakkorangaistukseen kunnianloukkauksesta.
Korkein oikeus kuitenkin katsoi, että Vehkoon kirjoituksessa oli kyse sallitusta arvostelusta, joka kohdistui Lokan julkiseen toimintaan yleistä mielenkiintoa herättävässä aiheessa.
Vehkoon käyttämät ilmaisut, "natsi", "rasisti" ja "natsipelle" eivät korkeimman oikeuden mukaan tässä tapauksessa ylittäneet hyväksyttävyyden rajoja muun muassa siksi, että Lokka on aiemmin itse ollut julkisuudessa kovine puheineen.
Vehkoo oli kirjoittanut oikeusjuttuun johtaneen päivityksen rajatulle ryhmälle Facebookissa, kun oli kuullut Lokan suunnittelevan saapumista hänen uuden kirjansa esittelytilaisuuteen Rovaniemellä. Vehkoo oli kokenut olonsa uhatuksi.
Lue myös: Korkein oikeus kaatoi Johanna Vehkoon kunnianloukkaustuomion
Vahvistaa sananvapautta
Korkeimman oikeuden ratkaisu vahvistaa suomalaisten sananvapautta, summaa Helsingin yliopiston rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio.

