Muovista on tullut idyllisten ja ainutlaatuisesta luonnostaan tunnettujen Galapagossaarten riesa, ja muoviroska uhkaa jo saarten eläimistöä. Suurin osa muoviroskasta tulee perulaisista, kolumbialaisista ja panamalaisista tuotteista sekä kiinalaisbrändien konteista.
Viime vuonna Galapagossaarilta kerättiin 24 tonnia muovijätettä ja sitä edeltävänä vuonna 6,5 tonnia. Tämän vuoden alussa muovijätettä oli kerätty jo kahdeksan tonnia.
Tiedot ovat peräisin paikallisilta kalastajilta, jotka keräävät muovia ja jotka ovat pitäneet asiasta rekisteriä jo vuodesta 2016 lähtien.
Toiveissa on, että rekisterin avulla roskaajilta voitaisiin vaatia hyvitystä luonnolle aiheutetuista haitoista. Asiasta ei kuitenkaan vielä ole lainsäädäntöä.
– Rekisterin avulle voimme tunnistaa asumattomille rannikoille ajautuneen jätteen alkuperän. Kahden viime vuoden tarkkailun aikana olemme huomanneet, että suurin osa brändeistä on perulaisia tai kiinalaisia, sanoo biologi ja meriekosysteemien asiantuntija Jennifer Suarez Galapagosin kansallispuistosta.
Galapagossaarilla asuu noin 25 000 ihmistä, ja se on viime vuonna tiukentanut muovinkäyttölainsäädäntöään.
– Yli 90 prosenttia kerätystä jätteestä ei tule Galapagossaarilta, pikemminkin eteläisestä Amerikasta, Keski-Amerikasta ja yhä enenevässä määrin aasialaisilta brändeiltä, sanoo kansallispuiston johtaja Jorge Carrion.
Kilpikonnat luulevat muovipusseja meduusoiksi
Muoviroskan seassa on muun muassa seksileluja, sytkäreitä, kyniä ja peltipurkkeja. Muoviroskat ovat uhka iguaaneille, kilpikonnille, linnuille ja Galapagossaarten kaloille, sillä roskat voivat päätyä eläinten suihin. Muun muassa kilpikonnat monesti luulevat muovipusseja meduusoiksi, jotka ovat tärkeä osa kilpikonnien ravintoa.
– Mereen on heitetty umpimähkään niin paljon jätettä, että rannikoilla on jo roskia, vaikka siellä ei asu ihmisiä, sanoo roskia vapaaehtoistyönä keräävä Sharlyn Zuniga.
24-vuotias Zuniga sanoo, että hänen oli vaikea hyväksyä sitä, että valkoiset koskemattomat rannat on pilattu roskilla.
Suuriin jätesäkkeihin kerätyt roskat lähetetään Ecuadoriin poltettavaksi.
Galapagosin kansallispuiston johtaja Carrion toivoo, että tulevaisuudessa roskia tarvitsisi kerätä yhä vähemmän ja vähemmän. Tämän vuoden määrän uskotaan kuitenkin nousevan vuoden 2018 tasolle.