65-vuotias Turo Qvarnström joutui syömään voimakkaita, opiaattipohjaisia kipulääkkeitä yli kymmenen vuoden ajan molemmissa jaloissaan olevien hermovaurioiden takia. Kivut olivat sietämättömät, ja Qvarnström oli menettää elämänhalunsa. Ratkaisu kipukierteeseen löytyi lopulta jalkojen amputaatiosta.
− Olin kärsinyt jumalattomista kivuista vuodesta 1993 lähtien. Molemmissa jaloissani oli hermovaurio, jonka syytä ei tiedetä. En pystynyt edes kävelemään, vaan olin pyörätuolissa yli kymmenen vuoden ajan, Turo Qvarnström kertoo.
Qvarnströmin elämä oli kipujen takia yhtä helvettiä. Sellaista yötä, jonka hän olisi nukkunut sikeästi heräämättä, ei ollut ollut moneen vuoteen. Hän oli joutunut soittamaan lähes joka yö kotiinsa lääkärin, joka tuli tainnuttamaan kivut vahvalla lääkepiikillä.
− Tuskien takia mielessäni pyöri usein itsetuhoisia ajatuksia, Qvarnström sanoo.
"Pyysin itse, että jalkani amputoidaan"
Qvarnström kulki ulkona ollessaan sähkökäyttöisellä pyörätuolilla, mutta kotona hän rullaili käsivoimin. Kerran kotiin tullessaan hän oli vaihtamassa kulkupeliä käsikäyttöiseen tuoliin. Hänen toinen jalkansa petti niin, että hän kaatui sen päälle. Jalka murtui kolmesta kohdasta, eikä sitä enää saatu kuntoon.
Jalkaa yritettiin korjata useiden vuosien ajan. Mikään ei auttanut. Lopulta Qvarnström itse esitti ajatuksen amputaatiosta.
− Ensin minua tietenkin pidettiin hulluna. Jouduin käymään kolmen eri psykiatrin vastaanotolla. He kaikki kuitenkin totesivat, että olen täysin tervejärkinen, mutta masentunut kipujen takia.
Kipu ei riitä amputaation syyksi
Toisaalta pyörätuolionnettomuus oli Qvarnströmille onni, sillä ilman murtumia lääkärit eivät olisi ikinä suostuneet amputoimaan jalkaa. Kivut kun eivät riitä syyksi amputaatiolle.
Qvarnstömin toinen jalka amputoitiin parantumattoman murtuman takia vuonna 2005. Operaatio sujui hyvin, joten kaksi vuotta myöhemmin päätettiin amputoida myös toinen jalka. Siinäkin oli vanha vamma, joka mahdollisti leikkauksen.