Jalkapallon MM-kilpailujen myötä Italiassa on herännyt vilkas julkinen keskustelu siitä, mikä on naisen rooli maan jalkapallokulttuurissa.
Jalkapallo on Italiassa yhä miesten maailmaa. La Repubblica -lehden mukaan yli puolet italialaisnaisista kuitenkin seuraa jalkapalloa ja ainakin joka neljäs on lajille erittäin omistautunut. Usein syynä on esimerkiksi isä, joka on pienestä pitäen totuttanut tyttärensä seuraamaan otteluita.
Italialaisilla miehillä on kuitenkin monenlaisia ennakkoluuloja naisjalkapalloilijoita kohtaan. Jalkapalloa pelaavat naiset saavat vastata mitä omituisimpiin kysymyksiin, kuten ovatko kenttä ja maalit yhtä suuret kuin miehillä ja onko naisten jalkapallossa paitsiota. Usein myös kysytään, onko jalkapalloa harrastava nainen kenties lesbo.
Myös Italian tiedotusvälineissä naisen rooli on selvä. Kauniita naiskannattajia kuvataan mielellään otteluiden taukokohdissa, ja heistä julkaistaan netissä kuvagallerioita.
Tyypillinen jalkapallo-ohjelma on sellainen, jota vetää kaunis, minihameeseen ja korkokenkiin sonnustautunut nainen, usein seisten. Studioon kutsutut asiantuntijat sen sijaan ovat yleensä tuoleissaan istuvia miehiä.
Naisista puhutaankin jalkapallon yhteydessä yleensä vaimoina tai tyttöystävinä, joihin viitataan pelkällä etunimellä. Harvemmin naiset esiintyvät asiantuntijoina joiden mielipiteellä olisi merkitystä.
Naisten odotetaan ihailevan jalkapalloilevien miesten ulkonäköä, mutta itse heidän ei uskota ymmärtävän pelin hienouksia.
Ei hoikka ja isorintainen, vaan voimakas ja taitava
Italialaismedian antamasta naiskuvasta dokumentin tehnyt sanoi la Repubblicassa, että jalkapallo voisi tehdä naisille hyvää, sillä sen kautta saa erilaisen kuvan naisvartalosta.