Hallituksen tuoreessa turvapaikkapoliittisessa toimenpideohjelmassa vaaditaan, että EU:ssa otetaan jälleen käyttöön Dublin-asetus. Tämä herättää suurta kummastusta europarlamentaarikko Liisa Jaakonsaaressa (sd.).
– Minusta tällainen vaatimus on kohtalokas virhe Suomelta. Suomi vain jankuttaa, että se pitää toteuttaa, mutta kun se ei onnistu, Jaakonsaari ihmettelee.
Tiivistetysti Dublin-asetuksessa on kyse siitä, että turvapaikanhakijan turvapaikkahakemus käsitellään siinä EU-valtiossa, johon turvapaikanhakija on ensiksi saapunut. Dublin-menettelyssä siis selvitetään se EU-valtio, joka on vastuussa turvapaikkahakemuksen käsittelystä.
Nykyisen EU:ta koettelevan pakolaiskriisin aikana on todettu Dublin-asetuksen olevan toimimaton. Kreikasta ja Italiasta on sovittu jo sisäisin siirroin otettavaksi turvapaikanhakijoita toisiin EU-maihin.
– Tämä tarkoittaa itseasiassa sitä, että ihmiset jätetään oman onnensa nojaan. Jos joku järjestelmä ei toimi, sitä pitää uudistaa. Myös kokonaisuuden hahmottaminen olisi tärkeää.
Hallitus valmistautuu toimiin
Hallitus sanoo toimenpideohjelmassaan, että se valmistautuu poikkeuksellisiin kansallisiin toimiin.
MTV Uutiset yritti tavoitella sisäministeriöstä asiantuntijaa kertomaan, mitä nämä kansalliset toimet olisivat, mutta yhteydenottopyyntöön ei vastattu. Jaakonsaari pitää ilmoitusta uhkailuna.
– Uudistamishenki olisi parempi kuin uhkailu. Suomelta ja muilta mailta kaivataan rakentavia ehdotuksia uudistamiseen. En tiedä Suomen virallista kantaa, mutta se mitä ohjelmassa lukee, on minusta uhkaus.
– Suomi ei ole koskaan ollut uhkaajien joukossa, se on ollut rakentajien joukossa ja mieluummin olisin nähnyt niin tässäkin, Jaakonsaari sanoo.
Dublin-asetus on ollut voimassa vuodesta 2003. EU-parlamentin jäsenet vaativat jo lokakuussa Dublin-asetuksen uudistamista pikaisesti ja uudistustyö onkin käynnissä. EU-komissio aikoo uudistaa Dublin-asetusta ensi vuoden kevääseen mennessä.
Sisäministeriön kansliapäällikkö Päivi Nergin mukaan hallituksen turvapaikkapoliittisen toimenpideohjelman mukaisesti Suomi pyrkii nyt vaikuttamaan uudistuvaan Dublin-asetukseen.
– Vaikutamme voimakkaasti tammikuussa valmistuviin papereihin ja sitä kautta edistämme tätä toimenpideohjelmassa mainittua vaatimusta siitä, että Dublin-järjestelmän toimivuus palautetaan, Nerg muotoilee hallituksen tavoitetta.
"Ratkaisuvaihtoehtoja on vähän"
Euroedustaja Liisa Jaakonsaari toteaa, että EU-parlamentissa Dublin-järjestelmän uudistaminen tiedetään tärkeäksi, mutta samalla vaikeaksi savotaksi.
– Yritetään saada aikaiseksi kokonaisvaltainen pidemmän aikavälin ratkaisu. Ratkaisuvaihtoehtoja on vähän ja sen takia parlamentissa on aika laaja yksimielisyys siitä, että pysyvää uudelleensijoittamista tehostetaan. Toisena on se ristiriitainen asia, eli laillisia väyliä Eurooppaan kehitetään.
Laillisten tuloväylien kehittäminen tarkoittaa Jaakonsaaren mukaan sitä, että sillä estettäisiin osittain ihmissalakuljetus- ja ihmiskauppa Välimeren yli.
– Nyt on näkyvissä se, että muuttoliike ja pakolaiskriisi eivät lähde minnekään Euroopasta. Se jatkuu niin kauan, kun Lähi-idässä, Syyriassa ja muuallakin on vaikeuksia.
– Parlamentissa odotetaan nyt komission esittävän joitakin ratkaisuja. Nyt on jo käynyt ilmi, että jo sovittu uudelleensijoitus ei kerta kaikkiaan ole onnistunut, Jaakonsaari sanoo Dublin-asetuksen aikataulusta.
Kreikasta ja Italiasta on EU-komission joulukuisen tilaston mukaan siirretty häviävän pieni osa luvatusta: muihin EU-maihin on siirretty vain 159 ihmistä niistä 160 000:sta, jotka EU-maat lupasivat syyskuussa ottaa vastaan.