Viime viikolla saatiin tutkimusnäyttöä siitä, että nuoret miehet ovat tyytyväisiä elämäänsä. Tieto on yllättävä, kun ottaa huomioon, miten heikosti tilastojen valossa nuorilla miehillä menee. He ovat työttömyyden ja koulutuksen puutteen eliittiä.
Muutamassa tunnissa tämä useimpien mielestä positiivinen uutinen oli sukupuolentutkijan tulkinnoissa kääntynyt osoitukseksi naisia sortavista rakenteista. Samasta tutkimuksesta nimittäin käy ilmi, että naiset ovat tulevaisuudesta enemmän huolissaan kuin miehet, kirjoittaa toimittaja Ivan Puopolo kolumnissaan.
Ylen haastattelussa sukupuolentutkija Mira Karjalainen sanoo, että naisten huolestuneisuuden syy on heidän "yhteiskunnallinen tuplataakkansa". Tuplataakalla hän tarkoittaa, että naiset tekevät työt sekä työpaikalla että kotona.
Ajatus ei tunnu järkevältä. Tutkimuksista tiedetään, että naiset ovat olleet miehiä huolestuneempia aina ja kaikkialla maailmassa.
Tekeekö tuplataakka naisista huolestuneita?
Jos naisten huolestuneisuus olisi seurausta "tuplataakasta", miksi se toteutuisi myös maissa, joissa naiset käytännössä ovat vain kotona? Eihän kotirouvilla ole huolen häivää työelämän kiemuroista. Heillä ei ole tuplataakkaa, mutta silti huolestuneisuus näkyy tutkimuksissa.
Lisäksi, vaikka naisilla olisikin tuplataakka – eli töitä kotona ja töissä – miksi se aiheuttaisi huolta tulevaisuudesta enemmän kuin se, että töitä olisi vain kotona tai töissä?
Toinen tekijä naisten suuremmalle huolestuneisuudelle Karjalaisen mukaan on se, että naisilla on paljon osa-aikatyötä. Jostain syystä tutkija jätti mainitsematta, että nuorilla miehillä ei ole osa-aikatyötä eikä mitään muutakaan työtä.
Nuorten miesten työttömyysaste on joka puolella Suomea selvästi korkeampi kuin naisilla. Miehet ovat myös huomattavasti heikommin koulutettuja kuin naiset, ja ero vain kasvaa.
Jos naisten osa-aikatyö saa naiset huolestumaan, mutta miehet ovat tyytyväisiä jopa työttöminä, täytyy kyse olla siitä, että naiset ylipäänsä huolestuvat vähemmästä.
Niin huolestuvatkin, ja se näkyy myös tutkimuksista. Tarkalleen ottaen psykologian termi on neuroottisuus. Se ei tarkoita ihan samaa kuin arkikielessä vaan pitää huolestumisen lisäksi sisällään yleisesti ikäviä tuntemuksia, kuten pelkoa, mustasukkaisuutta ja vihaa. Niitä naiset kokevat enemmän.
Onko syy evoluutiossa?
Biologi Daniel Nettlen mukaan syy on evoluutiossa.
Lisääntyminen on naiselle mieheen verrattuna valtava kustannus ja hengenvaarallinen riski. Nainen synnyttää ja imettää, kun taas miehen panos on muutama hassu kilokalori. Lisäksi fysiologisesti on niin, että mies pystyy siittämään lapsia vaikka päivittäin, mutta naisen vuoroväli on vähintään yhdeksän kuukautta.
Jälkeläisen kallisarvoisuuden vuoksi naisille on evoluutiossa kehittynyt taipumus mieluummin liioitella kuin vähätellä ympäristön vaaroja. Tästä on ollut hyötyä jälkeläisen suojelemisessa, mutta sama taipumus menee helposti liiallisuuksiin – neuroottisuudeksi.
Hypoteesia tukee myös se, että neuroottisuus on naisilla korkeinta hedelmällisimpien ikävuosien aikana.
Edelleen lisää näyttöä tuli toissa vuonna kokeesta, jossa osoitettiin, että voiman vähyys on yhteydessä neuroottisuuteen. Heikkoutta kannattaa kompensoida pelolla. Naisilla jälkeläisten suojelemisen korkea tarve yhdistettynä keskimäärin pienempään lihasmassaan näkyy siten korkeampana neuroottisuutena.
Nettlen teoria naisten huolestumiselle on monin verroin parempi selitys kuin tuplataakka. Sen voi kuitenkin hyvillä mielin sivuuttaa, jos päämääränä ei ole löytää mahdollisimman hyviä tieteellisiä selityksiä vaan maalata joka käänteessä kuva naisista kaltoin kohdeltuina uhreina.
Sukupuolentutkimuksen saduissa naisia sorretaan jopa silloin, kun työttöminä maleksivat nuoret miehet ovat elämäänsä tyytyväisiä.