Sosiaalisen median myötä sananvapaus on tapetilla vähän väliä. Syytteitä sinkoilee sinne tänne ja oikeutta käydään milloin mistäkin kännissä ja läpällä lähetetystä twiitistä.
Niinpä joskus kuulee haikailuja rajattoman sananvapauden perään. Voi kunpa ei tarvitsisi pelätä viranomaisia puheidensa takia ollenkaan!
Jos sananvapaus todella olisi rajaton, lääkkeitä, hoitoja tai vaikka asuntoja saisi myydä ilman mitään vastuuta sanomisistaan. Televisiossa voisi kehottaa tappamaan, ja ihmisiä voisi mustamaalata valheilla mielin määrin. Rajaton sananvapaus on älytön ajatus.
Siksi kaikkialla maailmassa jokin osa ilmaisusta on säädetty rangaistavaksi. USA:ssa rajoituksia on vähemmän kuin Suomessa, Kiinassa enemmän kuin Suomessa.
Sananvapauden toteutumisen kannalta ratkaisevaa onkin se, millaisia laissa säädetyt rajoitukset ovat. Yksi olennainen kysymys on, ovatko rajoitukset oikeasuhtaisia.
*****
Oikeasuhtaisuuden ajatuksena on, että koska sananvapauden rajoituksilla kajotaan ihmisten perusoikeuteen, rajoitusten pitää suojata joltakin oikeasti merkittävältä haitalta. Pitää voida ajatella, että jos sananvapauden rajoitusta ei olisi, seuraus olisi niin paha, että sananvapauden rajoittaminen on välttämätöntä.
Yksi paljon esillä ollut laki on kiihottaminen kansanryhmää vastaan. Siitä on Suomen rikoslaissa sekä perusmuoto että törkeä tekomuoto.