Ivan Puopolon kolumni: Netissä puhutaan päättäjistä rumia, mutta mitä sitten?

Viime torstaina syntyi kohu NATO:n alaisuudessa toimivan viestinnän osaamiskeskuksen, StratComin julkaisemasta tutkimuksesta. Tutkimuksessa oli selvitetty Suomen päättäjiin kohdistuvaa epäkohteliasta, joskus suorastaan törkeää puhetta.

Kohu käynnistyi, koska vaikutti siltä, että Suomen nykyinen hallitus olisi itse tilannut selvityksen itseään koskevista somepuheista. Muodostui hämmentävä vaikutelma siitä, että maamme korkeinta valtaa käyttävät poliitikot valjastavat NATO:n nuuskimaan, mitä kansalaiset täällä puhuvat.

Valtioneuvoston kanslian mukaan niin ei ole. Sen sijaan valtioneuvoston kansliasta ehdotettiin tutkimusta StratComille jo Sipilän kaudella vuonna 2019. Silloin haluttiin tietää, kohdistuuko Suomeen samantapaista vaalivaikuttamista kuin mitä esimerkiksi Venäjä on tehnyt USA:ssa. 

Tutkimus Sipilän kauden aikana ehdotetusta aiheesta tehtiin ja siinä todettiin, että Suomeen ei kohdistu vaikuttamista. Sen sijaan havaittiin, että netissä päättäjiin kohdistuu epäkohteliasta puhetta. He itse kutsuvat epäkohteliasta puhetta vihapuheeksi.

Valtioneuvoston kanslian johtavan viestintäasiantuntijan Jussi Toivasenmukaan viime vuonna NATO:n osaamiskeskuksesta ehdotettiin Suomelle, että he voisivat tutkia Suomen ministereihin kohdistuvaa törkypuhetta, mikä sopi Suomelle.

Tutkimus tehtiin ja sen tulokset julkistettiin torstaina. Selvisi, että Suomen ministereihin kohdistuu netissä epäkohteliasta ja alatyylistä kielenkäyttöä. 

Nyt ainoa olennainen kysymys on: Mitä sitten? Mitä siitä sitten, että kansalaiset puhuvat päättäjistä rumasti?

Voi sitä toki selvittää samalla tavalla kuin voi selvittää sitä, putoavatko kappaleet pöydältä lattialle. Vain haaveiden ihmemaassa on kansa, joka ei puhu valtaa pitävistä törkeitä.

On vähimmäisvaatimus, että Suomen korkeinta valtaa käyttävät ihmiset sietävät, kun jotkut viiden seuraajan timot Perähikiältä twiittaavat rumia.

Niin toki myös on. Jos jättää yhden Marinin twiitin pois laskuista, ei Suomen hallitus minun tietääkseni ole reagoinut netin syvän päädyn naisvihaan mitenkään. Sen sijaan kaikki muut kauhistelevat asiattomuuksia.

Toistuvasti esimerkiksi väitetään, että timojen twiitit ovat uhka demokratialle. Miten muka syrjäytynyt Twitter-trolli, jonka tilin voi vaientaa sekunnissa, ihan oikeasti on uhka demokratialle? Ajatus on, että jotkut eivät uskalla lähteä timojen takia politiikkaan.

Sehän on vain hyvä, että päättäviin asemiin valikoituu sen verran kovapintaista porukkaa, ettei alatyylinen kansalaispalaute suista heitä raiteiltaan.

Valtionjohdon on kyettävä rationaaliseen ja kylmänviileään päätöksentekoon vaikka sotatilassa. Mikäli psyyke ei kestä Twitterin trolleja, on vaikea nähdä, mistä henkisiä voimavaroja löytyy siinä vaiheessa, kun vieraan valtion tankit vyöryvät rajan yli. Timojen sietämisen sietääkin olla edellytys politiikkaan pyrkiville.

Riippumatta siitä kuka tarkalleen pani tämänkertaisen NATO:n tutkimuksen alulle, omituisen paljon valtionhallinnossa ollaan kiinnostuneita ihmisten asiattomista, mutta täysin laillisista puheista. 

Valtioneuvoston kanslia teetätti jo vuonna 2019 tutkimuksen somen törkypuheista. Nyt julkaistu NATO:n tutkimus hyödynsi osin sen aineistoa. Myös sisäministeriön toimesta on selvitelty kansalaisten huonoa käytöstä netissä.

Törkeä kielenkäyttö on tietenkin moraalisesti väärin. Ongelma syntyy siitä, että moniarvoisessa, vapaassa yhteiskunnassa ihmiset eivät ole yksimielisiä siitä, mikä on törkeää ja ylittää sopivuuden rajat. Siitä ei koskaan ole oltu yhtä mieltä, eikä siitä koskaan tulla olemaan yhtä mieltä.

Siksi konflikteja syntyy aina. Se on pysyvä hinta, jonka maksamme siitä, että sananvapaus koskee kaikkia.

*Juttua korjattu kello 21.31: Poistettu kohta, jonka mukaan valtioneuvoston kanslian selitys NATO:n tutkimuksen alkuperästä olisi ristiriidassa StratComin oman selityksen kanssa. Tekstiä muokattu sen mukaiseksi.

Lue myös:

    Uusimmat