Israelin toimia Palestiinassa kutsutaan jo apartheidiksi: "Tilaa kahden valtion ratkaisulle on yhä vähemmän"

Viiden jälkeen -ohjelmassa vierailleen Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan professorin Teivo Teivaisen mukaan konfliktien taustat ovat monimutkaisia ja pitkäaikaisia kokonaisuuksia.

Konflikti Israelin ja Palestiinan välillä on jatkunut jo vuosikymmeniä. Professori Teivasen mukaan viimeisimmän käänteen taustalla on vaikeaselkoinen kokonaisuus, jossa Israelin ensisijaisena tavoitteena on saada haltuunsa alueita Itä-Jerusalemista.

– Kyse on monimutkaisesta vyyhdistä, jossa Israel vetoaa omaan kiinteistölainsäädäntöönsä, historiaansa, pyhiin kirjoihin tai poliittiseen tilanteeseen. Kansainvälisestä näkökulmasta Israel miehittää niitä alueita ja miehitysvallan toimet ovat sellaisia, jotka laukaisevat kansainvälisen yhteisön tuomintaa, mutta myös palestiinalaisyhteisön sisältä erilaisia vastauksia, joista osa on sitten väkivaltaisia.

Katso myös: Video näyttää valtavan räjähdyksen: Israel iski Gazan tornitaloon, jossa sijaitsi uutistoimistoja

Israelin sisäiset jännitteet

Katuväkivalta on lisääntynyt Israelissa alueilla, joilla ei olla totuttu näkemään juurikaan jännitteitä tai yhteenottoja. Maailmanpolitiikan asiantuntijan mukaan jännitteet kasvat nyt myös Israelin sisällä. Toisaalta myös pääministeri Netanjahun vaikeudet muodostaa vaalikoalitioita vetoavat asiantuntijan mukaan erityyppisiin toimijoihin.

Teivaisen mukaan jotkut käyttävät Israelin toimien yhteydessä apartheid -sanaa. Termillä viitataan Etelä-Afrikan unionissa ja tasavallassa vuoteen 1991 saakka harjoitettua rotuerottelupolitiikkaa.

– Siellä on Israelin omien eri etnisten taustojen kansalaistenkin välillä tullut jännitteitä valtion sisällä. Toisaalta siellä on myös tämä vaalitilanne…Toisaalta turhautuminen Israelin miehityspolitiikkaan. Ylipäätään myös se, että Israelissa eletään tilanteessa, jossa ihmisiä luokitellaan syntyperän mukaan tavalla, jota yhä useammat nykyään luonnehtivat apartheidiksi. Termiä käytetään myös Israelin sisällä aiempaa enemmän, niin se näkyy turhautumisina kadulla ja väkivaltana, Teivainen analysoi.

Onko yhden valtion malli mahdollinen?

Israelin hallituksen edustajien mukaan he rankaisevat nyt Hamasia.

Hamas on vuonna 1987 perustettu islamistijärjestö, joka vastustaa Israelia ja haluaa sen tilalle perustettavan islamilaisen valtion. Hamas pitää aseellista vastarintaa ainoana keinona.

Lue myös: Israelin pääministeri uhosi, ettei hyökkäystä Gazaan olla lopettamassa: "He maksavat raskaasti rakettitulesta"

– Iso keskustelu on, että lähettääkö Israel maajoukkoja Gazan kaistaleelle. Kun Israelin miehitystoiminta laajenee, niin tilaa kahden valtion ratkaisulle on yhä vähemmän. Sen takia keskustelaan myös siitä, miten yksi mahdollinen valtio saataisiin demokraattisesti hallituksi siten, että siellä olisi kaikilla samanlaiset oikeudet, Teivainen miettii. 

Kolumbia lähellä sisällissotaa

Israelin jännitteiden lisäksi muuallakin maailmassa kuohuu, sillä Kolumbian pelätään olevan sisällissodan partaalla. Maan toista viikkoa jatkuneissa mielenosoituksissa on kuollut useita ihmisiä.

Hallintoa vastaan protestoivat muun muassa opiskelijat ja ammattiliitot. 

Lue myös: Ainakin 24 ihmistä kuollut Kolumbiassa yhteenotoissa – maan presidentti tapaa häntä vastustavien mielenosoittajien edustajia maanantaina

Tilanne jännittyi alkujaan hallituksen aikeista uusista verotoimista. Teivasen mukaan taustalla on myös yleinen tyytymättömyys esimerkiksi terveydenhuollon ja koulutuksen tilaan. Myös poliisin ja viranomaisten kykyyn ylläpitää turvallisuutta ollaan tyytymättömiä.

–  Nyt kun mielenosoitukset lähtivät käyntiin, niin poliisin ja viranomaisten vastaus oli aika väkivaltainen ja brutaali. On levinnyt aika uskottavia väitteitä seksuaalisesta väkivallasta ja poliisin harjoittamasta brutaalista toiminnasta.

Katso yllä olevalta videolta maailmanpolitiikan professorin arvio siitä, miten Kolumbian kaltaiset jännitteet ja niiden vaikutukset näkyvät esimerkiksi Suomessa.