Islannin presidentti vertasi Suomen ja Ruotsin Nato-kivikkoa suureen turskasotaan

Euroopan turvallisuus ja Suomen Nato-jäsenyys nousivat keskusteluissa esille. Naton perustajajäseniin kuuluva Islanti oli yksi ensimmäisistä Nato-maista, jotka ratifioivat Suomen jäsenyyden.

Islannin presidentti Gudni Thorlacius Johannesson sanoi presidenttien lehdistötilaisuudessa kaikille olevan selvää, että Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys toteutuu, mutta nähtäväksi jää, kuinka pitkään siinä kestää.

Turkki ja Unkari eivät vielä ole ratifioineet Suomen ja Ruotsin jäsenyyttä.

– On sanomattakin selvää, että kun on iso joukko maita, joilla on eri intressejä, voi olla vaikeaa saavuttaa yhteisymmärrystä. Mutta ratkaisujen etsiminen on kansainvälisen yhteistyön ydintä, Johannesson sanoi kysyttäessä, onko Nato yhä yhtenäinen huolimatta Turkin ja Unkarin jarrutuksesta.

Johannesson viittasi suureen "turskasotaan" kalastuskiintiöistä Britannian ja Islannin välillä vuosina 1958–1976. Hän kertoi joidenkin islantilaisten pitäneen tuolloin ironisena, että suurimman vihollisen siinä kiistassa tuli kuitenkin olla ystävä sotilasliitossa.

– Mutta me ratkaisimme sen.

Niinistö optimistinen

Sauli Niinistö torjui jälleen ajatuksen siitä, että Suomen ja Ruotsin Nato-prosessit erkanisivat toisistaan. Spekulaatioita tästä on noussut välillä esille sillä perusteella, että Turkin voisi olla helpompi hyväksyä Suomen jäsenyys.

– On ollut arvokasta, että olemme kulkeneet yhdessä Ruotsin kanssa, ja jatkamme sitä, Niinistö sanoi.

Hän kertoi keskustelujen Turkin hallinnon kanssa etenevän hyvin ja sanoi olevansa optimistinen. Hän myös varoitti, että Suomen ja Ruotsin Nato-prosessien erkaantumista toivovat eniten ne, jotka haluavat muodostaa railon Natoon.

Niinistö sanoi, ettei vielä ole ehtinyt keskustella asiasta Ruotsin uuden pääministerin kanssa. Suomen media halusi tietää, voisiko Ruotsin uusi hallitus jouduttaa maan Nato-prosessia.

Niinistön ohjelmassa oli tänään myös Euroopan turvallisuutta käsittelevä keskustelu Islannin yliopistossa Reykjavikissa. Teemasta tuli entistäkin ajankohtaisempi, sillä samana päivänä Venäjän presidentti Vladimir Putinin kerrottiin julistavan sotatilalain Ukrainan alueille, jotka Venäjä väittää liittäneensä itseensä.

Lue myös: Presidentti Niinistö valtiovierailee Islannissa: Keskustelujen aiheina pohjoismainen yhteistyö ja ilmastonmuutos

Tytär tervehtimässä pihalla

Presidenttien viralliset keskustelut käytiin Islannin presidenttiparin virka-asunnossa Bessastadirissä, joka sijaitsee jonkin verran Reykjavikin ulkopuolella.

Presidenttipareja oli pihalla tervehtimässä paikallisia koululaisia Suomen ja Islannin lippuja heilutellen. Mukana oli myös Islannin presidenttiparin tytär punainen pipo päässään ja reppu selässään. 

Niinistö tapasi keskiviikkona myös muun muassa Islannin pääministerin Katrin Jakobsdottirin. Jakobsdottir kertoi suomalaisille toimittajille epävirallisesti, että myös pääministeri Sanna Marinin (sd.) on määrä vierailla Islannissa marraskuussa.

Yksi presidenttiparin vierailun tärkeistä teemoista on arktinen ilmastonmuutos. Niinistö ja Jenni Haukio käyvät vierailun toisena päivänä torstaina Langjökull-jäätiköllä tutustumassa ilmastonmuutoksen konkreettisiin vaikutuksiin Islannissa. 

Juttua päivitetty kauttaaltaan 19.10.2022 kello 18.28.