Islannin talous on alkanut toipua kolme vuotta sitten koetusta pankkikriisistä. Tuolloin maan kolme suurinta pankkia kaatui, kun kansainvälinen finanssikriisi iski 300 000 asukkaan saarelle.
Islanti ei syöksynyt pelastamaan vastuuttomasti luottoa antaneita pankkeja, vaan antoi niiden rysähtää ilman veronmaksajien väliintuloa. Nyt analyytikot kiittelevät Islannin ratkaisua.
– Opetus on se, että veronmaksajia ja valtiota tulee suojata niin, ettei finanssialan kriisejä ratkota niiden rahoilla, sanoo Islandsbankin analyytikko Jon Bjarki Bentsson.
Bentsson myöntää, että maalla ei ollut kriisin aikaan vaihtoehtoja: valtiolla ei yksinkertaisesti ollut rahaa maan ylisuureksi kasvaneen pankkisektorin tukemiseen.
– Meille on kuitenkin käynyt suhteellisen hyvin, Bentsson tiivistää.
Talouden sopeuttamistoimien ansiosta Islannin talous kasvoi tämän vuoden alkupuoliskolla 2,5 prosenttia. Koko vuoden kasvun ennustetaan nousevan kolmeen prosenttiin.
Krugman säestää
Myös taloustieteilijä Paul Krugman kiittelee Islannin ratkaisua New York Timesin kolumnissaan. Hänen mukaansa maa antoi piut paut perinteisille ajatusmalleille.
– Kun muut pelastivat pankkiirinsa ja panivat kansan maksamaan, Islanti antoi pankkiensa kaatua ja jopa laajensi sosiaalista turvaverkkoaan, Nobelin muistopalkinnon taloustieteestä saanut Krugman vertaa.
Krugman tutustui Islannin tilanteeseen paikan päällä viime viikolla. Hänen mukaansa Islannin valtti taloutensa kohentamiseen on ollut oma valuutta kruunu.
– Islannin myönteinen talouskehitys osoittaa edut, joita euron ulkopuolelle jättäytyminen tuo, Krugman sanoo.
Islantilaisanalyytikko Bentsson kuitenkin muistuttaa, että Islannin ja Välimeren euromaiden talousongelmat eivät suoraan vertaudu toisiinsa.
Islannin ongelmat johtuivat ylisuureksi paisuneen pankkisektorin romahtamisesta, Kreikkaa, Italiaa ja Espanjaa taas kurittaa liiallinen velkaantuminen.
(MTV3 - AFP)