Koralliriutat ympäri maailman kärsivät. Tämä tietää huonoja uutisia myös koko muulle maapallolle. Ihmisten ja kaiken muunkin elävän tulevaisuus riippuu valtameristä. Asiasta kertoo muun muassa World Economic Forum.
Australiassa sijaitseva Iso valliriutta on maailman laajin riuttamuodostelma ja se koostuu 3,863 riutasta. Tuoreen tutkimuksen mukaan kolmasosa siitä kuoli vuoden 2016 ankarassa lämpöaallossa. Korallien vaaleneminen vuonna 2017 tuhosi riuttaa vielä enemmän. Nämä tapahtumat ovat tappaneet noin puolet riutasta vain kahdessa vuodessa.
Sama kohtalo odottaa muitakin koralliriuttoja. Joidenkin arvioiden mukaan yli puolet maapallon koralliriutoista ovat kuolleet viimeisten 30 vuoden aikana.
Ison valliriutan korallit ovat altistuneet meren lämpenemiselle ja happamoitumiselle. Muutokset ovat täysin ihmisten aiheuttamia. Ihmisten toiminnasta aiheutuneet kasvihuonekaasupäästöt ovat nostaneet maapallon lämpötilaa nopeammin, kuin mihin riutat ovat kyenneet sopeutumaan.
Tarvitsemme riuttoja hengittämiseen
Riutat ovat uskomattomia ihmemaita väreineen ja muotoineen, ja ei ole ihme, että sukeltajat ja snorklaajat haluavat tutustua niihin tarkemmin. Riutat mahdollistavat myös työpaikkoja monille kalastukseen ja turismiin suuntautuneille ihmisille. Ne suojelevat myös rannikkoa meren kuohunnalta.
Mutta mikä tärkeintä, 25 prosenttia kalalajeista viettää osan elämästään riutoilla, huolimatta siitä, että riutat kattavat vain yhden prosentin meristä.
Näin tärkeän osan menettäminen tulee todennäköisesti aiheuttamaan vielä paljon suuremman tuhon, kuin osaamme edes arvioida.
Floridassa sijaitsevan Mote laboratorion ja akvaarion toimitusjohtaja Michael Crosby kertoi Business Insiderille antamassaan haastattelussa riuttojen tuhoutumisella olevan hirvittävät seuraukset.
– Pidätkö hengittämisestä? Arvioiden mukaan noin 80 prosenttia hengittämästämme ilmasta tulee meristä. Jos haluamme hengittää, merten tulisi pysyä terveinä, Crosby toteaa.
Ilmaston lämpeneminen vaalentaa koralleja
Riuttojen kuoleman syynä on ihmisten toiminta. Joissain paikoissa liika kalastaminen on pyyhkinyt pois luonnolliset ruokaketjut ja ovat näin mahdollistaneet levän ja muiden loiseläinten kukoistamisen koralleilla.
Paikoin laivojen raahaamat ankkurit ja verkot, tai laivojen pohjat itsessään, ovat vahingoittaneet riuttoja. Maatalouden ja kaupunkien aiheuttamat saasteet ovat voineet aiheuttaa tauteja ja tappaa korallien eliöitä.
Mutta suurin syy ovat silti fossiiliset polttoaineet, jotka ovat lämmittäneet maapallon ilmastoa. Maapallon valtameret ovat imeneet suurimman osan tästä lämmöstä, noin 90 prosenttia tähän mennessä.
Kun vedet lämpenevät nopeasti, korallit menettävät ainesosan joka antaa niille värin ja auttaa niitä tuottamaan ravintoa. Tätä kutsutaan korallien vaalenemiseksi. Ilmiö hidastaa korallien kasvua ja altistaa niitä levälle, taudeille ja lopulta kuolemalle.
Hiilidioksidin imeytymisestä johtuva merten lisääntyvä happamoituminen aiheuttaa myös korallien vaalenemista. Kaikki vaalenemista aiheuttavat tekijät ovat nopeasti hävittäneet suuren osan Isosta valliriutasta.
Luvut ovat murskaavia
Samat olosuhteet vallitsevat myös Karibialla ja muilla maapallon riutoilla.
Tätä tahtia on odotettavissa, että vuoteen 2030 mennessä 60 prosenttia maailman koralliriutoista on suuren uhan alla ja jopa 98 prosenttia riutoista on altistunut kuolettaville olosuhteille vuosittain.
On mahdollista, että suurin osa maapallon koralliriutoista on mennyttä vuoteen 2050 mennessä, tai aiemmin. Kuten Isoa valliriuttaa koskevissa tutkimuksissa on tuotu ilmi, koralliriuttojen tuhoutuminen tulee jatkumaan, ja se tulee muuttamaan valtamertemme ekosysteemiä totaalisesti.
Nykyiset riutat ja niiden asukkaat tulevat katoamaan. Jäljelle jäävät korallit, jotka sietävät muita paremmin lämpöä ja veden happamuutta. Koralliriutat eivät kuitenkaan tule pysymään samanlaisina, eivätkä jäljelle jääneet korallit tule yltämään samaan kuin nykyiset riutat.
Vielä on toivoa
Tutkijat ympäri maailmaa yrittävät pelastaa riuttoja.
He ovat yrittäneet muun muassa keksiä keinoja, joilla uusi koralli saataisiin kasvamaan nopeammin. Tulokset ovat olleet vakuuttavia. Joissain tapauksissa onnistuttiin luomaan korallia muutamassa vuodessa, jonka muodostuminen normaalisti kestäisi vuosikymmeniä.
Tämä ei kuitenkaan riitä pelastamaan riuttoja. Hiilidioksidipäästöt pitäisi saada kuriin. Yksittäiset keinot eivät enää riitä, kun maailman suurimmasta riutasta puolet on kuollut vain parissa vuodessa.
Tärkein kysymys on, milloin ilmaston lämpeneminen saadaan hidastumaan?
Jos siinä onnistutaan pian, osa riutoista saadaan pelastettua. Tutkijoiden kehittämillä keinoilla voitaisiin saada riutat lopulta entiselleen.
Jos ongelmaa ei saada ratkaistua pian, ihmisten tulee miettiä, mitä näin valtavan ekosysteemin romahtaminen tarkoittaa ihmiskunnalle.
Kaupungit eivät pystyisi suojautumaan tulvilta, kalastus ja turismi jouduttaisiin lopettamaan ja valtameristä voisi tulla täysin elottomia.