Siisti ja sievä kaksikerroksinen rivitalokoti ei varsinaista remonttia kaivannut. Noin 80 neliöstä puolet oli alakerrassa, ja kun noihin neliöihin on sisällytetty: tilavahko wc/kodinhoitotila, sauna pesutiloineen ja pukuhuoneineen, olohuone ja keittiö, oli tunnelma hieman klaustrofobinen.
Huoneisto oli mielestäni myös hieman steriili johtuen vaaleasta lattiasta, umpivalkoisesta keittiöstä ja kylmistä väreistä. Ahtauden tunnetta lisäsivät lattiasta kattoon ylettyvät astiakaappi ja kirjahylly. Avaruutta ja lämpöä saadaan sijoittamalla kirjahyllyn tilalle matala, tummaa puuta oleva itämaishenkinen tv-taso, jonka päälle tunnelmaa luomaan pöytävalaisimet. Astiakaapin paikan ottaa niin ikään samaa sarjaa oleva senkki – tilaa rakkaille valokuville, valaisimelle…
Vaalea beige sohva jää paikalleen, mutta saa särmää uusista karpalonpunaisista ja valkoisista sohvatyynyistä. Nykyiset punaiset nojatuolit ovat pieneen tilaan liian massiiviset, tilalle pari kevyempää sekä sohvapöytä. Mäntypuinen ruokapöytä tuoleineen vaihtuu tummaa puuta olevaan pöytään ja raikkaan valkoisiin tuoleihin. Alakerta väritetään kahvipavun värisillä matoilla sekä yhdellä valkoisella, joka sijoitetaan seurusteluryhmään. Keittiön laminaattitasot vaihdetaan tummiin massiivipuutasoihin. Ikkuna saa ilmettä tulppaanikuosisesta laskosverhosta.
Yläkerran aulan mäntypuinen kaappi on mittasuhteiltaan väärä ja väri liian kylmä. Se vaihdetaan samanlaiseen senkkiin kuin alakerrassa. Aulan ilme viimeistellään tummanruskealla matolla.
Isäntäväen makuuhuoneen tummanvihreät yksinkertaiset verhot vaihtuvat kaksipuolisiin: toinen puoli suklaata, toinen vaniljaa. Sänkyseinä väritetään tummalla toffeella, petivaatetus ruskean ja valkoisen eri sävyjä. 1950/1960-luvun lipasto väistyy yöpöytien tieltä, jotka saavat seuraa pöytävalaisimista. Matot vaaleaa beigeä.
Toinen työhuoneista muutetaan kirjasto-/vierashuoneeksi, väritys noudattelee muualla huoneistossa käytettyjä sävyjä ja tyyliä.
(Pientä pintaremonttia 14.11.2006)