Kesän hyttystilanne näyttää tänä vuonna erityisen kaksijakoiselta pohjoisen ja etelän välillä, arvioi hyönteistutkija Reima Leinonen Kainuun ely-keskuksesta STT:lle.
Etelässä ja rannikkoalueilla vietettiin vähäluminen talvi ja kuiva kevät, minkä seurauksena hyttysiä on näillä alueilla ollut monin paikoin normaalia vähemmän.
Pohjoisessa ja idässä lunta taas oli reilusti, ja keväällä vettä riitti Lapissa tulviksi asti. Näillä alueilla kosteassa viihtyvät hyttyset pääsivät kehittymään hyvin.
Katso yllä olevalta videolta, mitkä hyttyslegendat ovat totta ja mitkä eivät – MTV Uutiset selvitti asiaa viime kesänä.
– Pääsääntöisesti hyttysten ykkösjuttu on kevään vesimäärä. Jos lammikoissa piisaa tarpeeksi vettä, hyttysiä on reilusti. Jos taas ei, niitä on vähemmän, Leinonen sanoo.
Kokonaisuudessaan hän arvelee hyttyskesän olevan normaali tai normaalia hiukan runsaampi.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen.
Hyttyset ryöpsähtivät ilmoille yhtä aikaa
Kosteuden ja kuivuuden lisäksi myös lämmin kesäkuu on vaikuttanut hyttyspopulaatioihin.
– Hellejakso nopeutti jonkin verran hyttysten kehittymistä munasta aikuiseksi, ja se yhtäaikaisti kuoriutumista. Sieltä on kuoriutunut aikamoisia määriä hyttysiä, ja siksi varsinkin pohjoisessa voi tuntua, että niitä on joka nurkka täynnä, Leinonen sanoo.
Purkautumisryöppy on kuitenkin vain hetkellinen, eikä anna todellista kuvaa koko kesän hyttysmääristä.
– Vuoden kokonaisyksilömäärä on ihan normaali, tai ehkä normaalia hiukan runsaampi. Toki on varmasti sellaisiakin alueita, joissa hyttysiä on normaalia selvästi enemmän, tutkija arvelee.
Lue myös: Suomesta löytyi hyttyslaji, joka pystynee levittämään malariaa: "Meidän on oltava valmiita mihin tahansa"
Hyttysten keskimääräinen lentoaika on kolme viikkoa. Vaikka hellejakso sai verenimijät kuoriutumaan yhtä aikaa, ei hyttyskesä Leinosen mukaan suinkaan ole kolmen viikon päästä ohi.
– Aina löytyy biotooppeja, joissa ne kuoriutuvat hieman myöhemmin. Suomessa on myös noin 40 hyttyslajia, joista osa kuoriutuu myöhemmin ihan luonnollisestikin.
Hellejakso hyödytti monia hyönteisiä
Myös moni muu pistävä hyönteinen sai pontta kesäkuun helteistä. Mäkäräisiä kuoriutui Leinosen mukaan paljon hellejakson loppupuolella, ja niitä surisee etenkin virtavesien lähimaastossa.
Myös paarmoja oli paljon liikkeellä ennen kylmemmän saderintaman saapumista.
– Se johtui nimenomaan siitä, että ne kuoriutuivat hyvin yhtäaikaisesti verrattuna normaaliin kesään, jolloin kuoriutuminen ajoittuu pidemmälle ajalle.
Hyönteisten kokonaisyksilömääriä on tutkijan mukaan mahdoton sanoa.
– Meillä ei ole laskentajärjestelmää, jolla pystyttäisiin tarkalleen sanomaan, kuinka paljon mitäkin poppoota on liikenteessä. Varovainen arvio on, että esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun suoalueilta putkahtaa vuodessa 20 tuhatta miljardia hyttystä, joista päälennon aikana juhannuksena lentää kolmannes eli 7 000 miljardia hyttystä.
Hyttysystäviä löytyy kosteista pusikoista
Keskiviikkona uutisoitiin Suomesta löytyneestä hyttyslajista, joka saattaisi levittää malariaa. Leinonen teroittaa, että mitään syytä malariapaniikkiin ei Suomessa ole.
– Ei meillä ole esimerkiksi ilmastollisestikaan tarpeeksi lämmintä sille.
Hyttyset ovat monelle ikävä riesa myös ilman malarian pelkoa. Jos verenimijöitä haluaa välttää, kannattaa Leinosen mukaan pysyä mahdollisimman tuulisella, avoimella ja paahteisella paikalla.
On syytä myös välttää korkeaa kasvustoa sekä seisovia vesilätäköitä ja lammikoita.
Paarmat sen sijaan lentelevät mielellään kaikkein paahteisimmassa auringonpaisteessa. Nekään eivät silti välitä tuulesta.
– Mitä paremmin pystyt olemaan paikallasi ilman että hypit ja riehut, sitä vaikeammin hyttyset löytävät sinut. Jos taas haluaa hyttysystäviä, niin kannattaa mennä tuulettomaan pusikkoon, jossa on hieman kosteutta. Siellä ystäviä kyllä piisaa, Leinonen opastaa.