Sähköauto Teslasta parhaiten tunnetun amerikkalaisen miljardöörin Elon Muskin tavoite Hyperloop-radasta Kaliforniaan saattaa toteutua jo etuajassa, tosin Euroopan mantereella.
Slovakiassa kaavaillaan Hyperloop-yhteyttä Bratislavan ja Wienin välille. Hyperloop Transportation Technologies -yhtiötä johtava Dirk Ahlborn on projektin isä. Samainen yhtiö kaavailee Kalifornian testiradan rakentamisen käynnistämistä myöhemmin tämän vuoden aikana.
Yhtiöllä ei ole kuin kaksi palkattua työntekijää. Suurin osa työskentelee esimerkiksi Nasan palveluksessa ja tekee lisäksi vapaaehtoistyötä Hyperloopin sanoman edistämiseksi, tosin osakeoptioita vastaan.
Wired.comin mukaan Ahlborn on vahvistanut Slovakian hallituksen kiinnostuksen Hyperloopia kohtaan. Tällä hetkellä radalle etsitään maa-aluetta. Slovakiassa asiaa ajava ministeri on asiasta innoissaan.
Ensimmäisessä vaiheessa Hyperloop liikennöisi Bratislavan sisällä.
- Tällainen liikenneväline muotoilisi uudelleen käsityksen työmatkaliikenteestä, Slovakian talousministeri Vazil Hudak on kommentoinut.
Ensimmäisessä vaiheessa Hyperloop liikennöisi Bratislavan sisällä. Hankkeen hinta-arvio on 200-300 miljoonaa dollaria. Seuraavassa vaiheessa rakennettaisiin yhteys Wieniin ja Budapestiin.
Tavoitteena on radan saaminen valmiiksi vuoteen 2020 mennessä eli yhdeksän vuotta aikaisemmin kuin Kalifornian rata olisi käyttövalmis.
1220 kilometriä tunnissa
Elon Musk julkaisi ideansa huippunopeasta liikennevälineestä neljä vuotta sitten. Tuolloin Musk fantasioi 30 minuuttia kestävästä junayhteydestä San Franciscon ja Los Angelesin välillä. Matkaa kaupunkien välillä on 616 kilometriä eli vain hieman vähemmän kuin matka Mikkelistä Rovaniemelle.
Hyperloopissa ihmiset matkustavat halkaisijaltaan 2,2 metrisessä putkessa, jonka sisällä ilmanpaine on lähellä nollaa.
Muskin idea on saanut yllättävän nopeasti tuulta alleen, sillä Hyperloopin rakentaminen on parhaassa tapauksessa halvempaa kuin perinteisen junaradan pystyttäminen ja sen vaatiman kaluston hankinta.
Hyperloopissa ihmiset matkustavat halkaisijaltaan 2,2 metrisessä putkessa, jonka sisällä ilmanpaine on lähellä nollaa. Kapselijuna kulkee tiiviissä rautaputkessa, jolloin vältytään junaa hidastavalta ilmanvastukselta. Tämä on Hyperloopin yksi merkittävimmistä eduista verrattuna perinteisiin juniin.
Jokainen putkessa kulkeva kapseli "leijuu" 0,5-1,3 millin korkeudella olevan alipaineistetun ilmapatjan päällä. Kapseleiden voimanlähteenä on induktiomoottori, jotka kiihdyttävät junan enimmillään 1220 kilometrin tuntinopeuteen. Kapselit paineistetaan junan keulassa olevalla tuulettimella ja ilmakompressorilla.
Matkustajiin ei huimasta nopeudesta huolimatta kohdistu merkittäviä g-voimia. Laskelmien mukaan g-voima on 2-3 kertaa suurempi kuin lentokoneen nousun ja laskun aikana.
Lähde: Wired.com, kuva: Hyperloop