Tilin ylläpitäjät haluavat omien sanojensa mukaan haastaa yksipuoliseksi kokemaansa julkista keskustelua. Työuupumus tulisi heidän mukaansa diagnosoida sairaudeksi.
Instagramin Mieluummin työtön -tilillä on lokakuun 2021 loppuun mennessä noin 300 julkaisua ja yli 8 000 seuraajaa.
Tilillä jaetaan anonyymisti huonoja kokemuksia työelämästä esimerkiksi palkkaukseen, työolosuhteisiin ja johtamiseen liittyen.
Nuorten kokemukset työelämän eri vaiheissa korostuvat: harjoittelussa, kesätyöntekijänä tai vastavalmistuneena.
"Vuorot jaettiin aina yhteisessä kokouksessa, jossa esimies haukkui kaikkien työpanoksen lyttyyn.
Välillä pomo teki pistotarkastuksia ja saattoi huutaa ja nolata työntekijän esim. jos irtokarkkilaatikot ei olleet kaikki piripintaan täynnä."
Videovuokraamon työntekijä
Tilin ylläpitäjät vastasivat MTV Uutisten kysymyksiin sähköpostitse nimettöminä. Ylläpitäjissä on kaksi aktiivista henkilöä, joilla on omien sanojensa mukaan "korkeakoulutus ja monipuolinen työkokemus".
Tili perustettiin loppukesästä 2021 turhautumisesta työntekijöiden näkökulman sivuuttavaan julkiseen keskusteluun.
– Työelämän epäkohdista puhutaan usein asiantuntijoiden ja tutkijoiden suulla, ja ajoittain esiin nousevat yksittäisten ihmisten kokemukset mielletään poikkeuksiksi, ylläpitäjät kertovat.
– Haluamme tilin viestivyöryllä nostaa esiin epäkohtien määrän ja toistuvuuden.
Mieluummin työtön -nimi voi herättää mielikuvan jonkinlaisista elämäntapatyöttömistä tai työn vieroksujista. Tilin nimi yhdistettynä bion esittelyyn on kuitenkin kokonaisuudessa "mieluummin työtön kuin paskassa duunissa".
– Ehkä se herättelee myös jokaista miettimään, että minkälaista kohtelua, palkkatasoa tai työolosuhteita olisi itse valmis sietämään – mieluummin kuin työttömyyttä.
– Viestejä lukiessa tulee kuitenkin selväksi, että suurin osa ihmisistä olisi mieluummin töissä. Työttömäksi jääminen on kuitenkin monelle täysi mahdottomuus.
Erityisesti nuoret ovat haavoittuvia ylläpitäjien mukaan. Ensimmäiset työpaikat ovat usein matalapalkkaisia, eikä nuorilla ole välttämättä tietoa omista oikeuksista tai kokemusta työelämästä.
Lue lisää: Onko työpäiväsi täynnä tällaisia asioita? Katastrofi aivojen terveydelle: "Elimistössä on jatkuvasti käynnissä stressireaktio"
AVI:n viranomainen: Työntekijä ei välttämättä tunne oikeuksiaan
Lakimies Aki Eriksson Lounais-Suomen aluehallintoviraston työsuojelusta tutustui tilin sisältöön MTV Uutisten pyynnöstä.
Hän kertoo tarinoissa olevan samoja asioita, joista työsuojeluun ollaan muutenkin yhteydessä.
Räikeimmät tapaukset löytyivät niin sanotusti nollasopimuksilla työskentelevien kohdalta. Heitä oli voitu pakottaa töihin irtisanomisen uhalla tai sanomalla, että asiat voivat hankaloitua työpaikalla, hän sanoo.
Heikommassa asemassa työmarkkinoilla ovat Erikssonin mukaan työuran alussa olevat, matalasti koulutetut, ulkomaalaistaustaiset ja osatyökykyiset. Näillä ryhmillä ymmärrys omista oikeuksista on usein heikkoa.
– Osa nuorista voi lähteä työelämään väärällä jalalla, eli heille ei synny hyvän työntekijän mallia, jos kokemukset ensimmäisestä työpaikasta ovat huonoja, Eriksson sanoo.
Näitä ryhmiä yritetään Erikssonin mukaan tavoittaa tulevaisuudessa paremmin muun muassa suuntaamalla valvontaa siivous-, matkailu- ja ravintola-alan kaltaisille matalapalkka-aloille.
"Esimiehen ollessa jopa kohteessa, kesätyöntekijä sai raakaa pesuainetta silmäänsä, eli ihan helvetin vaarallista…
Kysyin, että mitä, jos hän haluaa lähteä päivystykseen, kun se on hänen oikeutensa? Pomo oli että: 'No, sitte ootte kusessa, ei sitä kannata mainostaa.'"
Siivousyrityksen työntekijä
Mielenterveysongelmat jo suurin työkyvyttömyyden syy
Suurimpia työelämän ongelmia on tilin ylläpitäjien mukaan vastuun puuttuminen työntekijöiden psyykkisestä turvallisuudesta.
Uupumusta tai työpaikkakiusaamista on vaikeampi tunnistaa ammatillisiksi riskeiksi.
Eläketurvakeskuksen (ETK) mukaan mielenterveysongelmat nousivat työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen yleisimmäksi perusteeksi vuonna 2020.
Erityisesti nuorten masennus oli lisääntynyt aiemmista vuosista.
Henkiset oireet ovat korostuneet monissa kertomuksissa. Ilmoitettuihin epäkohtiin ei ole puututtu, työ- ja henkilöstömäärä eivät kohtaa, työtunteja ei ole tai työntekijöiden vapaa-aikaa ei kunnioiteta.
– Jos työntekijät vammautuisivat fyysisestä rasituksesta vakavasti jo nuorena työkyvyttömäksi, herättäisi asia varmasti kansallista paniikkia ja epäkohtiin tartuttaisiin aktiivisesti, ylläpitäjät sanovat.
Työuupumus tulisi heidän mukaansa diagnosoida ja tunnustaa työperäiseksi sairaudeksi.
"Meidän toimipisteeseen kohdistu yksi pommiuhka ja yksi ampumauhka, ja silti töihin oli mentävä, eikä toimiston sulkemista edes mietitty.
Kerran muhun kohdistu suora tappouhkaus, mutta silti työpäivää oli jatkettava normaalisti."
Valtion viraston työntekijä
Työntekijän henkisen jaksamisen valvonta vaihtelee Erikssonin mukaan aloittain. Kuormitus pitäisi osata hänen mukaansa mukaan suhteuttaa tapauskohtaisesti.
– Kuormitusta eivät aiheuta pelkästään varsinaiset työtehtävät tai työaika, vaan myös yleinen työilmapiiri ja johtaminen.
Psykososiaalisen kuormituksen valvonta onkin yksi työsuojelun kolmesta kohteesta työturvallisuuden ja yleisten pelisääntöjen ohella.
Eriksson korostaa sekä työnantajan että -tekijän vastuuta kuormituksen hoitamisesta.
– Työturvallisuuslain mukaan työntekijällä on velvollisuus ilmoittaa liiallisesta kuormituksesta ja työantajalla velvollisuus ryhtyä kaikkiin mahdollisiin toimiin asian eteen, hän sanoo.
Eriksson pitää ajatusta työuupumuksen diagnosoimisesta "kelakorvauskysymyksenä".
– Työsuojelun näkökulmasta ei ole merkityksellistä, minkä diagnoosin työntekijä saa, vaan tärkeää on ennaltaehkäistä uupumusta ennakolta.
Työllisyyskeskustelu yksipuolista
Tilin ylläpitäjät kertovat saaneensa palautetta, miten tili on auttanut monia ymmärtämään huonojen työolojen vaikutuksen fyysiseen ja henkiseen terveyteen.
– Monet ovat soimanneet itseään uupumisesta, mutta vastaavanlaisia kokemuksia lukeneena huomanneetkin vian olevan työelämässä.
Viestejä julkaistaan ilman suunniteltuja tarkoitusperiä. Ylläpitäjät toivovat median haastavan enemmän työnantajia työllisyyskeskustelussa.
– Olisi hyvä, jos mediassa tartuttaisiin työntekijäpulan sijaan inhimillisten työolojen pulaan. Diskurssi on hyvin yksipuolista ja tuntuu keskittyvän siihen, miten sosiaaliturvaa kurjistamalla saataisiin kansalaiset ylös sohvilta.
Työntekijöiden ja ammattiliittojen tulisi vastustaa alipalkkausta ja huonoja työoloja sekä johtamistaitoja ja nuorten työelämävalmiuksia tulisi vahvistaa. Työllistymistä tulisi ylläpitäjien mielestä edistää myös mulla keinoin kuin lisäämällä vaatimuksia työnhakijoille.
– Perustulo olisi yksi varteenotettava vaihtoehto mahdollistamaan pätkätöistä, määräaikaisista työsuhteista ja nollatuntisopimuksista aiheutuvien sosiaaliturvan kannustinloukkujen purkamisen. Nykyinen sosiaaliturvan malli ei mahdollista huonoista työolosuhteista irtisanoutumista ilman karenssin pelkoa, he sanovat.
Lihavoidut kohdat on lainattu Mieluummin työtön -Instagram-tilin julkaisuista.