Kannabiksen laillistamista ajankohtaisempi muutostarve olisi sen käytön rangaistavuudesta luopumisessa, arvioivat asiantuntijat.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessorin Pekka Hakkaraisen mukaan rangaistavuudesta luopuminen auttaisi huumeongelmien hoidossa ja ehkäisyssä.
– Nyt kun käyttö on kielletty ja kriminalisoitu, se johtaa siihen, että ihmiset piilottelevat käyttöä viimeiseen asti, Hakkarainen kertoo.
A-klinikan toimitusjohtajan ja johtavan ylilääkärin Kaarlo Simojoen mukaan rangaistavuuden poisto sekä hoito- ja palvelujärjestelmän vahvistaminen olisivat tällä hetkellä tärkeimpiä toimia.
Lue ja katso lisää: Mitä kannabiksen laillistaminen tarkoittaisi käytännössä? A-klinikkasäätiön Simojoen mukaan yhteiskunta ei ole vielä valmis: "Hoitoon ei pääse nytkään…"
6:50
Pitäisikö kannabis laillistaa?
Poliisikin on Simojoen mukaan nostanut esille sen, että nuorten saattamisessa palveluiden piiriin on hankaluuksia, koska palveluita ei ole saatavilla.
– Miten me ajatellaan, että tämä muuttuisi mitenkään laillistamisen yhteydessä, jos ei tehdä muutoksia palvelujärjestelmään?
Todennäköisesti ongelmia vain lisättäisiin.
Vihreät otti kannabismyönteisen kannan sunnuntaina
Vihreiden puoluekokouksessa hyväksyttiin sunnuntaina puoluekokousaloite, jonka mukaan vihreät kannattaa kannabiksen kieltolain kumoamista ja sitä, että kannabiksen käyttö, hallussapito, valmistus ja myynti sallitaan.
Puoluekokous lisäksi kannatti kannabiksen käytöstä aiheutuneiden rekisterimerkintöjen poistoa. Vihreät on ensimmäinen eduskuntapuolue, joka ajaa kannabiksen laillistamista.
Vihreiden kannanotto ei saa tukea eduskunnan neljältä suurimmalta puolueelta. SDP, perussuomalaiset, kokoomus ja keskusta kertoivat maanantaina MTV Uutisille ja STT:lle, että eivät kannata kannabiksen laillistamista.
Lue myös: Puolueet erimielisiä kannabiksen laillistamisesta – MTV Uutiset kysyi suurimpien puolueiden näkemyksiä rangaistavuuden poistamiseen
Kannabiksen laillistamisen pitkäaikaisvaikutuksia vaikea arvioida
Hakkaraisen mukaan tiukkoja päätelmiä kannabiksen laillistamisen vaikutuksista on vaikea tehdä, sillä tutkimustietoa pitkältä aikaväliltä ei ole.
Kanadassa, Uruguayssa ja muutamissa Yhdysvaltain osavaltioissa tutkimuksia laillistamisen lyhyen aikavälin vaikutuksista on tehty.
– Näissähän tulee aina alkuun sellainen "kuherruskuukausi". On hirveän vaikea arvioida, miten vakiintuneita vaikutukset ovat.
Simojoen mukaan osassa Yhdysvaltojen osavaltioista laillistaminen on toteutettu markkinat edellä liian nopeasti. Vaikutuksia muuhun lainsäädäntöön tai yhteiskuntaan ei ole mietitty riittävän pitkälle.
Suomessakin muutos koskisi Simojoen mukaan paljon muutakin kuin pelkkää kannabiksen laillistamista, kuten esimerkiksi hoitojärjestelmiä, ennaltaehkäisyä sekä työ- ja tielainsäädäntöä. Simojoki arvioi, että jos muutos tehtäisiin tässä tilanteessa, lopputulos ei olisi toimiva tai sitä, mitä siltä toivottaisiin.
– Eihän meidän yhteiskuntamme tässä polarisoituneessa tilanteessa ole mitenkään valmis tämäntyyppiseen tapahtumaan, että kannabis laillistettaisiin, Simojoki kertoo.
Laillistaminen on politiikkaa
Vaikka suhtautuminen kannabikseen on muuttunut sallivammaksi etenkin nuorten keskuudessa, laillistaminen on Hakkaraisen mukaan loppujen lopuksi poliittinen kysymys, joka jakaa edelleen vahvasti mielipiteitä. Vihreiden puoluekokouksessakaan aloite kannattaa kannabiksen laillistamista ei ollut läpihuutojuttu, sillä se hyväksyttiin vain kahden äänen erolla.
Vuoden 2018 väestökyselyssä hieman alle viidennes vastaajista kannatti kannabiksen laillistamista. Hakkaraisen mukaan laillistaminen vaatisi yhteiskunnassa laajaa yksimielisyyttä, jota ei tällä hetkellä ole.
– Kannabishan ei ole suinkaan harmiton aine, kuten eivät muutkaan päihteet. Siinä on omanlaisiaan haittoja. Kysymys on paljon siitä, minkä verran haittoja yhteiskunnassa ollaan valmiita sietämään.
Lue myös: THL luopuisi huumeiden käytön rangaistavuudesta – näin tutkija kommentoi vihreiden ehdotusta kannabiksen laillistamisesta
Laillistamisen perusteluina käytetty rikollisuuden kitkemistä
Hakkaraisen mukaan laillistamisen ajamisen taustalla vaikuttavat tyytymättömyys nykyiseen totaalikieltoon ja se että regulaatiolla päästäisiin parempiin tuloksiin kuin totaalisella kiellolla.
Kannabista säädeltäisiin samaan tapaan kuin alkoholia, jossa tuotteella olisi ostoikärajat ja sitä saisi hankittua vain tietyistä liikkeistä.
– Vaikutuksia olisi tietenkin rikollisiin markkinoihin, joskin se ei ole pystynyt täysin kitkemään sitä pois niissä maissa ja osavaltioissa, joissa kannabis on laillistettu. Varmaan se vähentäisi sitä, Hakkarainen arvioi.
Säätelyn etuna nähdään myös verotulot, joita on kannabiksen laillistaneissa maissa ohjattu ongelmien hoitoon ja ehkäisyyn, Hakkarainen kertoo.
Muissa maissa kannabiksen laillistamisen tavoitteet ja perustelut ovat Hakkaraisen mukaan olleet moninaisia.
– Esimerkiksi Kanadassa muutoksia perusteltiin sillä, että näin ehkäistään nuorten kannabiksen käyttöä. Ensimmäisten tietojen mukaan käyttö ei näyttäisi lisääntyneen nuorten keskuudessa, vaan se on lisääntynyt ennemmin aikuisilla, Hakkarainen kertoo.
Lue myös: Poliisi ei innostu Vihreiden kannabisesityksestä: "Millaisen viestin se antaisi, jos se olisi ikään kuin sallittua?"
Arvio puuttuu
Suomen laillistamiskeskustelun vertailu kannabiksen laillistamiseen Pohjois-Amerikassa ontuu Simojoen mukaan siinä, että kannabiksen käytön rangaistukset ovat siellä aiemmin kohdistuneet erityisesti vähemmistöihin.
– Eihän meillä ole tällaista tilannetta. Emme voi suoraan vetää johtopäätöksiä laillistamisen hyödyllisyydestä, kun ei ole tehty riittävän laajaa arviota, miten se suomalaisessa yhteiskunnassa vaikuttaisi.
Viime vuoden lopulla Uudessa-Seelannissa kannabiksen laillistamisesta järjestettiin kansanäänestys, jossa laillistamisen vastustajat saivat niukan enemmistön. Uuden-Seelannin laillistamispyrkimyksellä oli tarkoitus vähentää kannabiksen käyttöä säätelemällä tuotantoa.
– Se vaikutti minusta aika utopistiselta tavoitteelta. Se ei ole kuitenkaan ainoa lähde näille aineille, Hakkarainen kertoo.