HUSin Järvinen: Ravintolarajoitusten kiristäminen on tehokkain lääke rokottamattomien tartuntoihin

Hus-johtaja vaatii: Ravintolarajoituksia pitäisi selvästi kiristää – Hus nosti valmiustasoa koronatilanteen vuoksi 6:19
Johtajaylilääkäri Jari Petäjä vaatii: Ravintolarajoituksia pitäisi selvästi kiristää – Hus nosti valmiustasoa koronatilanteen vuoksi reilu viikko sitten

HUSin ylilääkäri uskoo, että koronatartuntojen määrä ja sairaalakuormitus eivät vähene tämän vuoden puolella.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) ylilääkäri Asko Järvinen uskoo, että koronatartuntojen määrä ja sairaalakuormitus jatkuvat vähintään nykyisellä tasolla vuodenvaihteeseen saakka.

– Uskoisin, että olemme jonkinlaisessa noususuunnassa vielä loppuvuoden ja todennäköisesti alkuvuodenkin ajan. Niin meillä, kuin muuallakin Euroopassa vaikuttaa siltä, että myös vuodenaika lisää koronavirusten tartuttavuutta. Tiedämme, että tämä on tavallisten koronavirusten epidemia-aikaa.

Viime viikolla koronatartuntojen ilmaantuvuus oli korkein koko epidemian ajalta. Järvisen mukaan on vaikea arvioida, kuinka korkealla tartuntamäärät voisivat nousta. 

– Sitä on koko lailla mahdotonta arvioida. Tartuntaluvut riippuvat myös siitä, miten ihmiset käyvät testeissä. Oikeastaan tulisi seurata sairaalapotilaiden määriä. 

Loppuvuodesta sairaalakuormitusta lisäävät hoitohenkilöstön lomat.

– Olettaisin, että jouluna sairaalakuormitus vähintään yhtä korkealla. Joulun aikana henkilöstöllä on lomia, ja käytettävissä oleva paikkamäärä kaikkiin sairauksiin vähenee. Kyllä silloin voidaan vielä tiukemmassa tilanteessa olla.

"Ravintolarajoituksia tulisi terävöittää"

Järvinen ei pidä nykyistä epidemiatilannetta erityisen huolestuttavana.

– Jos verrataan moniin muihin Euroopan maihin, kyllähän tilanne on meillä parempi. Uskoisin, että näillä tartuntamäärillä ja sairaalapotilaiden määrillä selvitään. Isoin ongelma on tehohoitopotilaiden määrä. 

– Se, mitä meidän tarvitsisi tehdä ja mikä rajoitusten tavoitteena tulisi olla, on ennen kaikkea tehohoidon kapasiteetin turvaaminen. Silloin korona ja myös kaikki muut taudit saadaan hoidettua.

Järvinen toivoisi ennen kaikkea tartuntatautilain mahdollistamia ravintolarajoituksia, jotka kohdistuisivat koronapassin vuoksi etenkin rokottamattomiin.

– Rokottamattomien ihmisten tartuntojen syntymistä tulisi pystyä hidastamaan. Uskoisin, että tehokkain keino tässä olisi, että ravintolarajoitukset olisivat vielä hieman terävämpiä niin, että anniskelu päättyisi kello 22. Koronapassin avulla se ei niin voimakkaasti lamaisi ravintola-alaa, koska valtaosa väestöstä on rokotteet hankkinut.

Jouluna rokotetut voivat Järvisen mukaan toimia normaalisti.

– Jos tautia on lähipiirissä, niin tietysti pitää olla varovainen. Jos jouluna rokotetut ihmiset kohtaavat toisiaan, niin mielestäni voidaan toimia normaalisti. 

– Ehkä huolestuttavaa on osin se, että lasten keskuudessa tauti leviää jonkin verran enemmän. Silloin voi jonkin verran läpi tulevia infektioita tulla. Tietysti pieni riski on, että rokotteen läpi voi tartunnan saada. Mutta tällainen tilannehan meillä tulee olemaan myös jatkossa.

Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) mukaan viitteitä rokotusteho hiipumisesta on nähty riskiryhmiin kuuluvilla. Muun muassa HUS:n toimitusjohtaja Markku Mäkijärvi on esittänyt toisen ja kolmannen koronarokoteannoksen välin lyhentämistä nykyisestä kuudesta kuukaudesta.

Järvinen ei kiirehtisi vielä kolmansia rokoteannoksia.

– Meillähän tällä hetkellä rokotetaan riskiryhmiä mutta en usko että annosvälin lyhentämisellä olisi kovin suurta merkitystä isoon kuvaan. 

Lue myös:

    Uusimmat