Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen arvioi Uuden Suomen blogissaan, että koronaepidemia voidaan saada hallintaan kesään 2021 mennessä.
Lasse Lehtonen toteaa blogissaan ”Koronaepidemian välitilinpäätös” Suomen eläneen poikkeusoloissa jo 9 kuukautta. Ja sinnitellä pitää hänen mukaansa vielä ainakin ensi kesään asti.
– Vaikka pandemia jatkuu ja tartuntatilanne juuri nyt näyttää huonolle monessa Euroopan maassa, on hyvinkin mahdollista, että epidemia saadaan hallintaan kesään 2021 mennessä, Lehtonen kirjoittaa.
Lehtosen mukaan rokotesuojan aikaansaaminen väestölle on tehokkain ja vähiten haittoja yhteiskunnan toiminnalle aiheuttava tapa epidemian tukahduttamiseen.
– Useat lupaavat rokotekandidaatit ovat kliinisen kehitystyön loppuvaiheissa. Suomessakin jo suunnitellaan laajamittaisten rokotusten järjestämistä, niin pian kuin sopiva rokote on saatavilla. Oman arvioni mukaan olemmekin nyt melko lailla koronaepidemiamme puolivälissä.
Suomi on "Euroopan mestaruuskisassa pistesijoilla"
Lehtonen arvioi Suomen pärjänneen taudin kanssa eurooppalaisessa vertailussa varsin hyvin.
– Keskeisten epidemian kulkua kuvaavien mittarien (tartuntamäärä, koronakuolemat) perusteella olemme Euroopan mestaruuskisassa pistesijoilla.
Koronaepidemian hoitamisen maailmanmestaruudesta kisaavat Lehtosen mukaan sen sijaan pääosin Itä- ja Kaakkois-Aasian maat, kuten Kiina, Japani, Korea, Taiwan, Thaimaa, sekä jokin yksittäinen koronaepidemian tukahduttamisessa onnistunut muu maa – Uusi Seelanti etunenässä.
– Vaikka (meidän) suorituksemme on lähiympäristöön verrattuna ollut ihan hyvä, ei valtaisaan itsekehuun vielä ole aihetta, sillä epidemiatilanne voi nopeasti Suomessa muuttua ja olemme vasta urakan puolivälissä.
Lehtosen mielestä Suomi on onnistunut etenkin poliittisen päätöksentekojärjestelmän nopean reagointikyvyn ansiosta.
– Itselleni ei ole jäänyt mitään epäilystä maan hallituksen vastuuministereiden aidosta pyrkimyksestä Suomen väestön terveyden turvaamiseen. Hallituksen 3.9. hyväksymä toimintasuunnitelma koronaepidemian toisen aallon varalta on myös hyvin rakennettu.
Maskisekoilu heikensi kansalaisten luottamusta viranomaisiin
Koronavirusta koskeva virallinen viestintä on ollut ongelmissa moneen kertaan, Lehtonen kritisoi.
– Kasvomaskien käyttöä koskevat linjaukset eivät ole olleet omiaan vahvistamaan luottamusta viranomaisten asiantuntemukseen, kun nykymaailmassa jokainen internet-yhteyden omistava pääsee itsekin tiedon alkulähteille.
– Maailman terveysjärjestön sekä Euroopan ja Yhdysvaltain tartuntatautiviranomaisten linjaukset ovat olleet asiasta kiinnostuneiden saatavilla, joten STM:n olisi omissa linjauksissaan pitänyt joka kerta pystyä perustelemaan, miksi poikkeamat kansainvälisistä suosituksista ovat Suomessa tarpeellisia.
Loppuhoito on jokaisen omissa käsissä
Tartuntatautilainsäädännön täydentäminen on Lehtosen mukaan edennyt Suomessa liian hitaasti.
– Esimerkiksi matkailua avattiin kesällä jo ennen kuin matkailijoiden testaamista koskevaa lainsäädäntöä oli saatu aikaan. Toisen aallon siemen kylvettiin, kun merkittävää osaa tartunnankantajista ei pystytty maan rajoilla tunnistamaan.
Suomen koronaepidemian lopputulos riippuu viime kädessä jokaisen halusta ottaa oma ja kanssaihmisten terveys vakavasti, Lehtonen kirjoittaa.
– Kevään ensimmäisen aallon osalta henkilökohtaisten suojaohjeiden (käsihygienia, turvavälit, yskimishygienia) noudattaminen sekä sosiaalisten kontaktien vähentäminen johtivat käytännössä koronaepidemian ensimmäisen aallon tukahtumiseen. Toinenkin aalto on tukahdutettavissa aivan samoin keinoin.