Koronarajoituksia vastustavat protestit Euroopassa kiihtyvät – WHO piiskaa maita toimiin

Maailman terveysjärjestö WHO:n Euroopan aluejohtaja Hans Kluge sanoo, että Euroopan pitäisi pikaisesti palata esimerkiksi maskin laajamittaiseen käyttöön ja muihin rajoituksiin tartuntojen estämiseksi.

Pakkorokotuksia hän pitää viimeisenä vaihtoehtona. Hänen mukaansa ennen niitä tulisi käydä riittävää yhteiskunnallista keskustelua esimerkiksi lainsäädäntöön liittyvistä keinoista.

– Sitä ennen meidän pitäisi käyttää muita keinoja, kuten koronapassia, hän sanoi BBC:n haastattelussa.

Saksan terveysministeri Jens Spahn antoi taas maanantaina tiukan varoituksen kansalaisille rokotteiden ottamatta jättämisestä. Saksan rokotuskattavuus on ollut hyvin alhainen, 68 prosentin tuntumassa.

– On todennäköistä, että talven loppuun mennessä kaikki saksalaiset ovat joko ottaneet rokotteen, parantuneet (sairastamastaan koronataudista) tai kuolleet.

– Siksi suosittelemme ehdottomasti rokotteen ottamista, hän lisäsi.

Hänen mukaansa tilanne maan sairaaloissa on tällä hetkellä erittäin vaikea.

Myös Saksan liittokansleri Angela Merkel varoitti maanantaina kansalaisia siitä, että nykyiset koronatoimet tuskin tulevat riittämään.

Tutkija: Pitkittynyt koronatilanne lietsoo useampia protestoimaan

Samalla Euroopan valtioiden koronatoimet ovat herättäneet yhä kasvavaa vastustusta.

Esimerkiksi Itävallan päätös sulkea muun muassa kaupat, ravintolat ja joulumarkkinat herätti kiivasta vastarintaa, kuten myös päätös tehdä koronarokotuksista pakollisia helmikuun alusta saakka. Viime päivinä kymmenettuhannet ihmiset ovat osoittaneet mieltään kaduilla. Monien mielestä hallitus ei tehnyt riittävästi välttääkseen viimeisimmän virusaallon leviämisen.

Belgiassa taas koronarajoitusten kymmenientuhansien vastustajien mielenosoitus Brysselissä kiihtyi lopulta väkivaltaiseksi mellakaksi sunnuntaina.

Poliisien mukaan kaduilla oli noin 35  000 mielenosoittajaa. Protestoijat vastustivat keskiviikkona kiristettyjä koronamääräyksiä, joissa muun muassa laajennettiin etätyötä ja kiristettiin rokottamattomia koskevia koronarajoituksia.

Myös Belgian naapurimaa Hollannissa koronarajoituksien vastaiset mielenosoitukset muuttuivat väkivaltaisiksi mellakoiksi viikonloppuna. Mellakoitsijat heittivät poliiseja kivillä ja ilotulitteilla sekä sytyttivät polkupyöriä tuleen.

– Yleinen turhautuminen koronatilanteen pitkittymiseen lienee suurin yksittäinen syy protesteihin. Toinen taas ovat keskustelut rokotepakosta Itävallan viitoittamalla tiellä. Se on tavallaan tuonut jotkin keskustelut, jotka aiemmin ovat pysyneet salaliittoteoriaporukan keskusteluissa, nyt osaksi valtavirtaista keskustelua, sanoi tutkijatohtori Niko Pyrhönen Helsingin yliopistosta.

Samalla pitkittynyt tilanne ja esimerkiksi koronarokotepakon konkretisoituminen joissain maissa on tuonut lisää ihmisiä mukaan protesteihin.

– Protesteihin osallistuu ihmisiä, jotka eivät ole aiemmin olleet niin aktiivisia niin sanotussa salaliittoskenessä, Pyrhönen sanoi.

Lähteenä myös uutistoimisto AFP ja Foreign Policy.