Hoitajia on vaikeaa enää houkutella yksityiselle puolelle töihin – ”Ei pitäisi olla niin, että pomo alkaa ärhennellä, jos ongelmista kertoo”
All Over Press
Julkaistu 14.03.2019 06:16
Sanna Pekkonen
sanna.pekkonen@mtv.fi
Vanhustenhoidon ongelmien nouseminen julkisuuteen on saanut osan lähihoitajista karttamaan yksityisiä hoivakoteja ja on tuonut aiempaa enemmän painetta hoitajien työhön, sanoo Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola.
Yksityiset hoivayritykset ovat Paavolan mukaan yrittäneet parantaa vanhustenhoidon ongelmia ja tarjonneet esimerkiksi tuntityöläisille toistaiseksi voimassa olevia sopimuksia.
Hoitajia on kuitenkin ollut vaikea houkutella yksityiselle puolelle töihin.
– Kun tilanne on päästetty niin pahaan tilanteeseen, ei välttämättä kukaan ole tulossa töihin. Ei ole kerta kaikkiaan halua ryhtyä yksityiselle puolelle töihin, Paavola sanoo.
Paavolan mukaan osaa pysyy mieluummin kunnallisella puolella määräaikaisissa töissä kuin menee yksityiselle.
– Pohjakosketus työn kuormittavuudesta on saatu.
Paavolan mukaan joillakin paikkakunnilla yksityisten hoivakotien työntekijöitä on jopa irtisanoutunut vanhustenhoidon vakavien ongelmien takia. Sen takia hoivakodin toiminta on täytynyt siirtää kunnan vastuulle.
Paavolan mukaan yksityisen puolen työvoimapulaa kuvaa se, että yksityiset hoivayritykset ovat viime aikoina tarjonneet keikkatyöläisille huomattavasti korkeampaa palkkaa kuin vakituisille työntekijöille
– Nämä ovat niin perustavanlaatuisia ongelmia, että tarvitaan muutakin kuin lupausta siitä, että tehdään niin hyvin kuin pystytään. Työntekijä on otettava suoraan työsuhteeseen koeajan puitteissa ja katsottava palkkaus työn vaativuuden mukaisesti, Paavola sanoo.
Jatkuvan tarkkailun kohteena
Paavola kertoo, että moni hoitaja on pitänyt hyvänä vanhustenhoidon ongelmien tulemista esiin. Samaan aikaan hoitajat voivat kuitenkin kokea olevansa jatkuvan omaisten ja median tarkkailun kohteena.
– Hyvin työnsä hoitaville työntekijöille ei pitäisi tuottaa enempää painetta, Paavola sanoo.
Hoitajat ovat Paavolan mukaan heränneet myös pohtimaan yhä enemmän sitä, saavatko he lainmukaisesti suorittaa kaikkia heille annettuja työtehtäviä, kuten lääkkeiden jakelua. Paavolan huomauttaa, että lääkeluvista huolehtiminen on työnantajan vastuulla, eikä sen pitäisi kaatua työntekijöiden harteille.
Moni hoitaja on vaiennut ongelmista työpaikan menettämisen pelossa. Alkuvuoden kohun jälkeen moni hoivayhtiö on avannut alkuvuoden aikana nimettömiä raportointikanavia, joiden kautta hoitajat, omaiset tai asukkaat voivat kertoa ongelmista. Paavolan mukaan asennoitumisessa palautteeseen on kuitenkin yhä parannettavaa.
– Hoitohenkilökunta haluaa hoidettaville hyvää ja turvallista hoitoa, ja sen pitäisi olla johtotähtenä kaikille. Ei pitäisi olla niin, että pomo edelleen alkaa ärhennellä, jos ongelmista kertoo, Paavola sanoo.
Luvassa lisää kohuja?
Vanhustenhoidon ongelmat nousivat esiin tammikuussa, kun Valvira teki poikkeuksellisen päätöksen ja sulki Esperi Caren hoivakodin Kristiinankaupungissa. Sen jälkeen hoivajätit, alan ammattiliitot, kuntien edustajat ja valvontaviranomaiset sopivat yhdessä muun muassa hoitajamitoitusten ja asiakasturvallisuuden parantamisesta.
Paavola korostaa, että alan ongelmat ovat perustavanlaatuisia, ja ne ovat jatkuneet pitkään. Siksi tilanteen korjaamiseen kuluu aikaa. Hän uskoo, että kevään aikana tapauksia tulee ilmi vielä lisää.
Yksi tapa palauttaa luottamusta olisi Paavolan mukaan hoivakotien omavalvontasuunnitelmien julkaiseminen. Omavalvontasuunnitelmiin on kirjattu muun muassa hoidettavien määrä sekä henkilökunnan ja lääkeluvallisten työntekijöiden määrä.
– Omavalvontausuunnitelmien pitäisi olla netissä julkaistavaa tavaraa, Paavola sanoo.
Poikkeuksellisia kuolemia
Tammikuussa alkanut vanhustenhoitokeskustelu ei ole ottanut laantuakseen. Pelkästään tällä viikolla on tullut ilmi kaksi tapausta, joissa palvelutaloissa asuvat vanhukset ovat menehtyneet poikkeuksellisissa olosuhteissa.
Iltalehti uutisoi keskiviikkona tapauksesta, jossa tytär löysi isänsä kuolleena hänen asunnostaan oululaisessa palvelutalossa. Seitsemänkymppisen vanhuksen epäillään maanneen asunnossa kuolleena viikkojen ajan, ennen kuin hänet löydettiin tyttären ansiosta. Hoitajat olivat tiettävästi käyneet asunnon ovella joitakin kertoja ennen sitä.
Maanantaina Ylen MOT kertoi 76-vuotiaasta muistisairaasta vanhuksesta, jonka toisen hoivakodin asukkaan epäillään pahoinpidelleen kuoliaaksi Pihlajalinnan Setälänpihan hoivakodissa Liedossa. Epäillyn pahoinpitelijän aggressivisuus oli tiedossa jo ennen tapausta.
Attendon toiminta pannaan Siilijärvellä
Myös viimeisin päätös yksityisen palvelukodin toiminnan keskeyttämisestä tehtiin tällä viikolla.
Siilijärven kunnan uutisoitiin helmikuussa vaativan Attendolta selvitystä kuuden vanhuksen kuolemasta neljän viikon sisällä Vänrikki-hoivakodin tehostetun palveluasumisen yksikössä. Kunta kiisti myöhemmin selvityksen johtuneen kuolemantapauksista, mutta hoivakoti joutui joka tapauksessa valvontaviranomaisten syyniin.
Itä-Suomen aluehallintovirasto havaitsi selvityksessään merkittäviä puutteita hoivakodin henkilöstömäärässä ja lääkehoidossa. Tiistaina Attendo kertoi keskeyttävänsä tehostetun palveluasumisen hoivakodissa henkilöstöpulan takia.
Kuolemantapaukset herättivät huolen
Vänrikki-hoivakoti oli neljäs palvelutalo, jonka toiminta on keskeytetty alkuvuoden aikana. Kolmessa muussa tapauksessa toiminnan keskeyttämisestä ovat päättäneet Valvira ja aluehallintoviranomaiset. Päätöksiin liittyy huoli vanhusten kuolemantapauksista.
Tammikuussa, kun Valvira sulki Esperi Caren Ulrika-hoivakodin Kristiinankaupungissa. Päätöksen taustalla oli vakava huoli hoivakodin asukkaiden turvallisuudesta, ja yhden henkilön epäiltiin menehtyneen hoivakodissa hoitovirheen takia.
Helmikuussa Attendon Pelimanni-hoivakoti suljettiin vain kuukausi sen avaamisen jälkeen. Helsingin Sanomat kertoi tuolloin, että hoivakodissa oli kuollut kuusi asukasta vajaan kuukauden aikana. Aluehallintoviraston päätöksen mukaan kuolemantapauksista ei ole kuitenkaan saatu selvitystä siitä, ovatko tapaukset johtuneet hoitovirheestä tai laiminlyönneistä toimintayksikössä.
Maaliskuun 1. päivä Valvira keskeytti Attendon Kirkkopuiston hoivakodin toiminnan Utajärvellä. Valvira ja aluehallintovirasto havaitsivat helmikuun alussa tarkastuskäynnillä puutteita henkilöstömitoituksessa, lääkehoidossa ja asiakkaiden hoito- ja palvelusuunnitelmien päivittämisessä. Puutteita ei ollut korjattu uudella tarkastuskäynnillä. HS:n mukaan yhden vanhuksen kuolemantapaus herätti huolen hoivakodin tilanteesta.
