HJK:n satavuotinen historia kansien väliin

Kabba Samura, Farid Ghazi, Nasser Medjoudj ja Vili Savolainen, kuva: Lauri Ouvinen
Kabba Samura, Farid Ghazi, Nasser Medjoudj ja Vili Savolainen, kuva: Lauri OuvinenMTV3
Julkaistu 22.05.2007 18:35

"Tähtien tarina" on tiistaina julkistettu Helsingin Jalkapalloklubin historiateos. HJK perustettiin 19. kesäkuuta 1907 Kaisaniemen keilaradalla. Jalkapallossa seura on Suomen menestyksekkäin 22 miesten mestaruudella.

HJK:n historiassa on muutamia avainvuosilukuja. Oleellisen tärkeä oli 1960, kun seuraan yhdistyivät "taito" (Aulis Rytkösen paluu Ranskasta Suomeen ja Klubiin) sekä "raha" eli Apu-lehden perustajien pojan Olli Lyytikäisen löytyminen HJK:n puheenjohtajaksi.

Vaikea oli talous myös 1970-luvun alkupuolella, kun Lyytikäisen haave koko perheen ympärivuotisesta seurasta kariutui: jääkiekko ja taitoluistelu jouduttiin hautaamaan. HJK oli miltei jaloillaan taas 1978 Suomen mestarina.

Tärkeä oivallus oli 1950-lopulla aloitettu laaja nappulaliigatoiminta - samoin naisten jalkapalloilun käynnistäminen 1971 ja viiden ensimmäisen mestaruuden kahminta. Aulis Rytkösen saaminen 80-luvulla naisten valmentajaksi oli myös mainio siirto.

Uusia taloudellisia ongelmia tuotti 90-luvun alun lama, mutta HJK:nn onneksi seuraavan polven Olli-Pekka Lyytikäinen halusi jatkaa isänsä Apu-HJK -jalanjäljillä. Seura oli konkurssin partaalla, mutta selvisi tiukalla saneerauksella.

Karsinnasta Mestareiden liigaan

Ongelmavuosi oli 1996, kun HJK joutui kauden päätteeksi karsimaan Hangö IK:n kanssa liigapaikasta ja vältti marraskuussa olympiastadionilla häämöttäneen jatkoajan vasta viime minuuteilla.

Päinvastainen tulos olisi saattanut johtaa seuran viimeisen 10 vuoden historian aivan toisenlaiseen kirjoittamiseen. Nyt sen sijaan HJK selviytyi ensimmäisenä suomalaisseurana Mestarien liigaan syksyllä 1998 ja nautti kerrankin koko kaupungin ja valtakunnallistakin kannatusta.

Vaikeudet jatkuivat

Vihdoin odotettiin, että Klubilla on varaa rakentaa oma harjoituskeskus tai ainakin halli, mutta toisin kävi. Kauden 11 miljoonan markan voitto upposi vanhojen velkojen maksuun, pelaajabonuksiin ja uusiin palkankorotuksiin, kun samanaikaisesti Hjallis Harkimo tuli jalkapalloiluun (Jokerit) kiekkoilijoiden palkkoineen sotkemaan muiden seurojen budjetteja. Niinpä vuosi 1999 meni neljä miljoonaa pakkasella, kun yleisön HJK-mielenkiinto ei riittänytkään liigaan.

Aivan kaikki ei kuitenkaan kadonnut, ja HJK pystyy harjoittelussaan nauttimaan Töölön jalkapallostadionin osakkuudestaan (HJK Oy) ja junnut nykyisin myös Sahara Vihreäksi -projektinsa toteutuksesta 2005.

Seuran tärkeitä vaikuttajia

Kasvattajaseurana HJK on edelleen esimerkillinen, ja reservijoukkueen Klubi 04:n pelaaminen Ykkösessä on osoitus tasokkuudesta, kun lisäksi moni klubilainen on löytänyt paikkansa myös kilpailijoiden riveistä.

Historiikki kertoo sumeilematta ja rehellisesti myös ongelmista talousasioissa ja ihmissuhteissa seuran johdossa. Lyytikäisen isän ja pojan lisäksi tärkeimmät henkilöt viimeisen runsaan 40 vuoden aikana ovat olleet äskettäin edesmennyt Paavo Einiö, joukkueenjohtaja Markku Peltoniemi sekä valmentajat Rytkönen, Martti Kuusela, Jyrki Heliskoski, Antti Muurinen ja tämänhetkinen "Koutsi" Keith Armstrong.

Historiikilla on neljä kirjoittajaa: dosentit Allan Tiitta ja Seppo Aalto, veteraaniurheilutoimittaja Esa Sulkava ja jalkapallovalmentaja-vapaa kirjoittaja Erkka V. Lehtola ovat jakaneet eri aikakaudet.

(MTV3-STT)

Tuoreimmat aiheesta

HJK