Hirvikolareiden määrä nousussa – taustalla kasvanut kanta

– Pienimmillään onnettomuuksien määrä oli vuonna 2011. Siitä lähtien on ollut sellaista lievää kasvua.

Viime vuonna Suomessa tilastoitiin yhteensä 1 881 hirvionnettomuutta. Näistä onnettomuuksista kuitenkin vain kolme johti kuolemaan.

Valtosen mukaan kuolonuhrien määrä on vähentynyt, koska autojen turvallisuus on parantunut. Suurin uhka hirvi onkin moottoripyöräilijälle.

– Kaikki viimevuotiset uhrit olivat moottoripyöräilijöitä. Moottoripyörissä ei ole mitään passiivista suojaa toisin kuin autoissa, joten törmäys hirveen tai väistäminen ja kaatumisen yhteydessä johonkin pienesteisiin törmääminen on helposti aika kohtalokas.

64 miljoonan hintalappu

Liikenneturva arvioi viime vuoden hirvionnettomuuksista yhteiskunnalle koituneiden kustannusten hintalapuksi 64 miljoonaa euroa. Onnettomuuksia tapahtuu koko maassa ja etenkin vilkkailla kaksikaistaisilla pääteillä.

Valtosen mukaan parhaat keinot onnettomuuksien vähentämiseksi ovat hirvikannan rajoittaminen ja nopeusrajoitusten noudattaminen.

– Alueilla, joissa on paljon hirvikolareita, on yleensä syynä tämä kannan kasvu yhdistettynä valtatien aitojen puutteeseen.

Hirvikarkottimien vaikutuksista ei Valtosen mukaan ole juuri näyttöä.

Eniten kolaroidaan hämäräaikaan

Maanantaiyönä mies loukkaantui vakavasti ja kolme naista lievemmin Pohjanmaan Isossakyrössä tapahtuneessa hirvikolarissa. Onnettomuus tapahtui, kun hirvi hyppäsi auton eteen ja kuljettaja yritti väistää eläintä.

Valtosen mukaan hirvikolarien riski on suurin juuri hämäräaikaan.

– Kesällähän on paljon tätä aikaa. Silloin nopeudet nousevat helposti yli sallitun aika pitkienkin matkojen ajaksi, kun on melko valoista ja hyvät ajo-olosuhteet. Tämä hirvivaara kannattaa kyllä pitää mielessä. Hirvi voi sieltä metsästä pompata mistä kohdin tahansa.