Suomessa tehdään kahdentyyppisiä ruumiinavauksia: lääketieteellisiä ja oikeuslääketieteellisiä. Lääketieteellisiä tehdään vuosittain vain vajaat 1000, kun oikeuslääketieteellisiä ruumiinavauksia tehdään 8000–9000.
Oikeuslääketieteellinen kuolemansyynselvitys liittyy tilanteisiin, joissa ei ole joko mitään käsitystä siitä, mihin ihminen on kuollut tai epäillään, että hän on kuollut epäluonnollisista syistä, oikeuslääkäri Ursula Vala Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta kertoo Rikospaikan haastattelussa.
– Silloin poliisi tutkii kuoleman ja tarvittaessa poliisi myös määrää oikeuslääketieteellisen ruumiinavauksen eli se tehdään omaisten tahdosta riippumatta,
Oikeuslääketieteellinen ruumiinavaus tehdään aina, jos on syytä epäillä, että ihmisen kuoleman on aiheuttanut henkirikos, itsemurha, tapaturma, myrkytys, ammattitauti tai hoitotoimenpide.
Satoja avauksia vuosittain
Ruumiinavaus pyritään tekemään viikon sisällä ihmisen kuolemasta. Vala tekee itse 400–500 ruumiinavausta joka vuosi.
Paikalla ruumiinavauksessa on aina oikeuslääkärin lisäksi obduktioteknikko.
Poliisit ovat läsnä ruumiinavauksessa, jos henkilön epäillään joutuneen henkirikoksen uhriksi.
Henkirikosuhrit avataan aina hyvin nopeasti kuoleman jälkeen. Tällaisia vainajia on Suomessa alle 100 vuosittain.
– Henkirikosavauksessa joka ikinen pienikin vamma dokumentoidaan, koska kaikella voi olla merkitystä tutkinnassa. Poliisi ottaa vammoista kuvat ja ne luetteloidaan.
– Jos vammoja on paljon, se hidastaa oleellisesti ruumiinavauksen tekemistä, koska dokumentointi on tehtävä niin tarkasti, Vala kertoo.
Miten ruumiinavauksessa voidaan päätellä, kuoliko henkilö henkirikoksen uhrina? Entä mitä kaikkea ruumiinavauksessa tutkitaan ja miten? Mistä ihmisen elimestä saadaan eniten tietoa? Katso yllä olevalta videolta Rikospaikan juttu siitä, miten ruumiinavaus tehdään.
Rikospaikka MTV Katsomossa keskiviikkona kello 20 alkaen ja MTV3-kanavalla kello 22.35.