Helsingissä asuvien ulkomaalaisten määrä kasvaa yhä ja viime vuonna jo joka kuudes asukas oli muualla syntynyt. Viime vuodenvaihteessa Helsingissä asui 648 042 asukasta. Ulkomaalaistaustaisia oli Helsingissä tuolloin 103 412 henkeä.
Ulkomaalaistaustaiset jakautuvat ulkomailla syntyneiden ensimmäiseen sukupolveen ja Suomessa syntyneiden toiseen sukupolveen. Suurin osa (81,6 prosenttia) Helsingin ulkomaalaistaustaisista kuului ensimmäiseen sukupolven.
Toisen polven maahanmuuttajataustaisia oli noin 19 000 henkeä eli 1 100 henkeä enemmän kuin edellisenä vuonna.
Kun vuonna 2000 ulkomaalaistaustaisista 12,5 prosenttia oli toisen polven maahanmuuttajia, niin vuodenvaihteessa 2018/2019 osuus oli 18,3 prosenttia. Toisaalta esimerkiksi Itäisen Afrikan alueelta kotoisin olevista toiseen sukupolveen kuului jopa melkein 40 prosenttia.
Muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea äidinkielenään puhuvien määrä kasvoi vuoden 2018 aikana 3 550 hengellä eli selvästi edellisvuotta vähemmän. Vieraskielisen väestön osuus oli 15,7 prosenttia. Kaikista Helsingissä asuvista ulkomaan kansalaisia oli 9,6 prosenttia.
Muuttotappio naapurikuntiin kasvoi
Helsingin väkiluku kasvoi vuoden 2018 aikana 4 770 henkilöllä. Helsingin muuttotappio naapurikuntiin kuitenkin kasvoi ja myös muuttovoitto ulkomailta pieneni.
Helsingin muuttotappio kasvoi etenkin Vantaalle, Keravalle, Järvenpäähän ja Nurmijärvelle sekä Espooseen. Muuttotappio pääkaupunkiseudun muihin kuntiin oli 2 700 henkeä ja yhteensä koko Helsingin seudulle 3 100 henkeä.
Saman verran tai enemmän näille alueille Helsingistä muuttaneita on ollut viimeksi vuonna 2007.