Helsingissä asuvien ulkomaalaistaustaisten määrä kasvaa: Jo joka kuudes on muualla syntynyt

Ulkomaalaistaustaiset jakautuvat ulkomailla syntyneiden ensimmäiseen sukupolveen ja Suomessa syntyneiden toiseen sukupolveen. Suurin osa (81,6 prosenttia) Helsingin ulkomaalaistaustaisista kuului ensimmäiseen sukupolven.

Toisen polven maahanmuuttajataustaisia oli noin 19 000 henkeä eli 1 100 henkeä enemmän kuin edellisenä vuonna.

Kun vuonna 2000 ulkomaalaistaustaisista 12,5 prosenttia oli toisen polven maahanmuuttajia, niin vuodenvaihteessa 2018/2019 osuus oli 18,3 prosenttia. Toisaalta esimerkiksi Itäisen Afrikan alueelta kotoisin olevista toiseen sukupolveen kuului jopa melkein 40 prosenttia.

Muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea äidinkielenään puhuvien määrä kasvoi vuoden 2018 aikana 3 550 hengellä eli selvästi edellisvuotta vähemmän. Vieraskielisen väestön osuus oli 15,7 prosenttia. Kaikista Helsingissä asuvista ulkomaan kansalaisia oli 9,6 prosenttia.

Muuttotappio naapurikuntiin kasvoi

Helsingin väkiluku kasvoi vuoden 2018 aikana 4 770 henkilöllä. Helsingin muuttotappio naapurikuntiin kuitenkin kasvoi ja myös muuttovoitto ulkomailta pieneni.

Helsingin muuttotappio kasvoi etenkin Vantaalle, Keravalle, Järvenpäähän ja Nurmijärvelle sekä Espooseen. Muuttotappio pääkaupunkiseudun muihin kuntiin oli 2 700 henkeä ja yhteensä koko Helsingin seudulle 3 100 henkeä.

Saman verran tai enemmän näille alueille Helsingistä muuttaneita on ollut viimeksi vuonna 2007.

Muuttoliike kasvatti väkilukua Helsingissä

Pääkaupungin väkilukua kasvatti viime vuonna luonnollisen väestönkasvun eli syntyvyyden ja kuolleisuuden erotuksen lisäksi muuttoliike. Helsinkiin muutti 3 760 henkeä enemmän kuin sieltä muutti pois.

Muuttovoittoa tuli edelleen Helsingin seudun ulkopuolisesta Suomesta lähes yhtä paljon kuin vuonna 2017, jolloin muuttovoitto oli poikkeuksellisen suuri.

Helsinki sai viime vuonna edelleen muuttovoittoa myös ulkomailta 1 300 hengen verran, mutta tämä muuttovoitto oli kuitenkin vähemmän kuin kertaakaan vuoden 2004 jälkeen. Helsinkiin muuttaneista ulkomaan kansalaisista puolet tuli Euroopasta.

Helsingin saamasta nettomuutosta 68 prosenttia oli vieraskielisiä. Kotimaan muuttoliikkeessä vieraskielisten osuus muuttovoitosta on kuitenkin vähentynyt ja se oli nyt vain 11 prosenttia.

Suomen- ja ruotsinkielisten muuttotappio ulkomaille oli 1 000 asukasta. Koko Helsingin seudun nettomuutosta 79 prosenttia oli muita kuin suomen- ja ruotsinkielisiä ja kotimaan muuttovoitosta lähes puolet.

Lue myös: Historiallinen hetki Helsingissä: Edellisen kerran hedelmällisyys oli näin alhainen 1970-luvun alkuvuosina ja 1930-luvun loppupuolella

Tiedot selviävät Helsingin kaupunkitutkimuksen uudesta julkaisusta Helsingin väestö vuodenvaihteessa 2018/2019 ja väestönmuutokset vuonna 2018. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen aineistoihin.

Helsingin seudun muodostavat tarkastelussa Espoo, Helsinki, Hyvinkää, Järvenpää, Kauniainen, Kerava, Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula, Vantaa ja Vihti.

Lue myös: Suomen väkiluku kasvoi alkuvuonna – väestönkasvua ylläpiti muutto ulkomailta, syntyvyys edelleen laskussa