Historiallinen hetki Helsingissä: Edellisen kerran hedelmällisyys oli näin alhainen 1970-luvun alkuvuosina ja 1930-luvun loppupuolella

Syntyvyys laskussa Suomessa - toimisiko Viron malli meillä? 8:17
Syntyvyys on laskussa Suomessa – Virossa lapsiperheitä kannustetaan rahalla, toimisiko Viron malli meillä?

Suomessa syntyvyys laskee jo kahdeksatta vuotta peräkkäin. Helsingissä viime vuosi oli historiallinen, koska edellisen kerran hedelmällisyys oli näin alhainen 1970-luvun alkuvuosina ja 1930-luvun loppupuolella.

Viime vuodenvaihteessa Helsingissä asui 648 042 asukasta. Vuoden 2018 aikana Helsingin väkiluku kasvoi 4 770 henkilöllä, mutta Helsingissä syntyi silti vähemmän lapsia kuin usean edellisen vuoden aikana.

Hedelmällisyys Helsingissä pienempää kuin muualla

Helsingissä syntyi viime vuonna 6 388 lasta. Kokonaishedelmällisyysluku eli naisen keskimäärin saamien lasten lukumäärä pieneni 1,13 lapseen. Edellisen kerran hedelmällisyys on ollut näin alhainen 1970-luvun alkuvuosina ja 1930-luvun loppupuolella.

Hedelmällisyys pieneni vuonna 2018 edelleen kaikissa alle 35-vuotiaiden ikäryhmissä. Pidemmän ajanjakson aikana erityisen paljon on pienentynyt alle 30-vuotiaiden kotimaankielisten naisten hedelmällisyys.

Hedelmällisyys oli Helsingissä viidenneksen pienempää kuin muualla. Toisaalta, vaikka kokonaishedelmällisyysluku on Helsingissä alempi, on syntyneiden lukumäärän väheneminen ollut väestönkasvun seurauksena pienempää kuin muussa Suomessa.

Turvattomuus Helsingissä on lisääntynyt. Katso videolta, mitkä lähiöt koetaan turvattomimmiksi!

Nämä Helsingin lähiöt koetaan turvattomiksi – 13 vuotta Kontulan ostoskeskuksessa toiminut kauppias kertoo, onko pahamaineisella ostarilla oikeasti levotonta 5:19

Helsinkiläisistä 65 prosenttia asui perheissä

Viime vuodenvaihteessa Helsingissä asui noin 159 000 perhettä, joihin kuului 65 prosenttia kaupungin väestöstä. Perheiden lukumäärä on kasvanut väestön kasvun mukana viime vuodet, mutta pitkällä aikavälillä perheväestön osuus helsinkiläisistä on pienentynyt.

Vastaavasti perheiden keskikoko, 2,66 henkilöä, on pysynyt samana viime vuodet. Pidemmällä ajanjaksolla perheiden keskikoko on kuitenkin pienentynyt. Esimerkiksi vuonna 1960 helsinkiläisistä 77 prosenttia kuului perheväestöön ja perheen keskikoko oli tuolloin 3,16 henkilöä.

Helsingissä oli viime vuonna lapsettomia pareja yli puolet kaikista perheistä. Perheitä, joihin kuuluu aviopari ja lapsia, oli neljännes, ja avopari ja lapsia-perheitä oli 7,6 prosenttia kaikista perheistä. Yhden vanhemman perheiden osuus oli vuonna 2018 Helsingissä vajaat 16 prosenttia.

Joka neljäs helsinkiläinen asui yksin

Perheitä, joissa oli ainakin yksi alaikäinen lapsi, oli viime vuonna 39 prosenttia kaikista perheistä ja vajaa viidennes asuntokunnista.

Helsinkiläisistä joka neljäs asui yksin ja yksinasuvien osuus asuntokunnista oli sama kuin edellisvuonna, 49 prosenttia.

Tiedot selviävät Helsingin kaupunkitutkimuksen uudesta julkaisusta Helsingin väestö vuodenvaihteessa 2018/2019 ja väestönmuutokset vuonna 2018. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen aineistoihin.

Lue myös:

    Uusimmat