Viime vuoden yhteishaussa Helsingin yliopistoon haluavan piti tietää, mitä ainetta hän haluaa tulevat vuotensa opiskella. Tänä vuonna opintoja ei tarvinnut pohtia yhtä tarkasti.
– Harva ylioppilaaksi kirjoittanut tietää mitä haluaa. Usein on vain selvillä, onko kiinnostus enemmän kallellaan humanistisiin, yhteiskuntatieteellisiin vai luonnontieteellisiin aineisiin, koulutusuudistuksesta vastaava Helsingin yliopiston vararehtori Sari Lindblom kertoo.
Koulutusuudistuksen ideana on, että kanditutkinnon eli yliopiston alemman tutkinnon painopiste siirtyy entistä enemmän monien eri tieteenalojen opiskeluun.
Esimerkiksi historiasta ja kehitysmaista kiinnostunut lukiolainen voi hakea Yhteiskunnallisen muutoksen koulutusohjelmaan, jossa hän opiskelee poliittista historiaa, talous- ja sosiaalihistoriaa, sosiaali- ja kulttuuriantropolgoiaa sekä kehitysmaatutkimusta.
Opintojen edetessä aletaan suuntautua enemmän joihinkin oppiaineisiin, ja maisterin tutkinnon alkaessa valitaan vain yksi aine, johon keskitytään.
Eri lailla ajattelevien kanssa keskustelu kehittää ajattelua
Viime syksynä talous- ja sosiaalihistorian opiskelut aloittanut Minna Majaniemi pitää siitä, että yhteistyö eri aineita opiskelevien välillä kasvaa – niin luennoilla kuin vapaa-ajallakin.
– Nämä neljä opintosuuntaa katsovat samaa asiaa eli yhteiskunnallista muutosta hieman eri näkökulmista. On hienoa keskustella ihmisten kanssa, jotka tarkastelevat maailmaa erisävyisten linssien läpi.
Eri lailla ajattelevien ihmisten kanssa keskustelu kehittää Majaniemen mukaan myös omaa ajattelua.