Helsingin poliisi tutkii ns. toimitusjohtajapetosta, jossa isolta yritykseltä onnistuttiin petkuttamaan pitkän ajan kuluessa yli kymmenen miljoonaa euroa.
Poliisi ei halua yksilöidä yritystä, eikä kertoa tapauksesta tarkempia tietoja. Kyse on kuitenkin viime vuonna tapahtuneesta, kuukausia kestäneestä huijauksesta, jossa summa saatiin pienemmissä erissä.
Tapauksesta kerrottiin keskiviikkoillan Rikospaikassa.
Jalostunut huijaus
Rikostarkastaja Ismo Siltamäki Helsingin poliisista kertoo, että toimitusjohtajapetokset ovat valelaskuja jalostuneempi huijaus. Valelaskuissa rikolliset lähettävät tekaistuja laskuja toivoen jonkun lankeavan erehdyksessä maksamaan sellaisen.
Toimitusjohtajapetoksessa sen sijaan valetoimitusjohtaja lähettää sähköpostilla maksuista huolehtivalle taholle yleensä kiireisenä maksettavan laskun. Sähköposti voi tulla päällisin puolin oikealta vaikuttavasta osoitteesta, mutta lähemmin tarkasteltuna siinä voi olla yhden merkin ero.
Vielä suunnitelmallisemmassa teossa rikolliset tekevät tietomurron ja tunkeutuvat yrityksen sähköpostiliikenteeseen ja väärentävät aitojen laskujen tilinumeroita tai lähettävät valelaskuja oikeasta yrityksestä.
Ilmiö ei ole uusi, mutta pahenemaan päin.
Kuvasta näkee petoksen etenemisen: Viestissä 1 pehmeään sävyyn tiedustellaan - ja varmistetaan - , että vastaanottaja pystyy hoitamaan maksun. Vastauksen jälkeen viestissä 2 lähetetään pikapikaa maksutiedot ja viestissä 3 muutaman tunnin päästä varmistetaan, että maksu on hoidettu.
Tällainen toiminta kohdistuu keskisuuriin ja suuriin yrityksiin. Siltamäen mukaan kaikkien Helsingissä tutkittavien toimitusjohtajapetosten rikoshyöty on kymmeniä miljoonia.
Järjestäytynyttä rikollisuutta
Kyse on kansainvälisestä järjestäytyneestä rikollisuudesta, jossa maksut menevät ulkomaille. Rahojen saaminen takaisin on useimmiten toivotonta.
Siltamäen mukaan erityisesti tavanomaisesta poikkeavissa sähköpostilaskuissa laskun maksajan kannattaa puhelimitse tarkistaa, että esimerkiksi toimitusjohtaja on itse todella antanut tehtävän maksaa laskun.
– Silloin on syytä soittaa yrityksen omaan puhelimeen, eikä siihen, joka on mainittu laskussa, koska siihen voi vastata huijari.
Toimitusjohtajapetoksia on tutkinnassa myös krp:ssä ja muissa paikallispoliiseissa.
Suomalaisyhtiöistä ainakin Konecranes on joutunut toimitusjohtajapetoksen kohteeksi vuonna 2015. Yhtiö kertoi aikanaan itse tapahtuneesta varoittaakseen muita yrityksiä. Silloin yhtiön ulkomaiselta tytäryhtiöltä huijattiin kaikkiaan 17 miljoonaa.