Iho tarvitsee talvisin erityistä huomiota siitä riippumatta, onko ihosairauksia tai -allergioita, vai ei. Kun kutina tuntuu kestämättömältä, iho helottaa punaisena ja ihottuma ei ole enää normaalin mittakaavoissa, saattaa kyseessä olla vaikkapa kylmänokkosihottuma.
Allerginen kosketusekseema
Kosketusihottuma, eli allerginen kosketusekseema, ei ole kovin yleinen sairaus. Sen sairastaminen on vähentynyt esimerkiksi korujen sisältämien nikkelimäärien rajoittamisen vuoksi.
Kosketusihottumaa ilmenee, jos iho on kosketuksissa jonkin allergisoivan ainesosan, kuten joidenkin farkkujen napeissa olevan nikkelin kanssa, ja talvinen pakkanen voi pahentaa sen oireita: punoitusta ja kutinaa, joka saattaa levitä myös varsinaisen kosketusalueen ulkopuolelle.
Kylmäurtikaria, kylmänokkosihottuma
Kylmäurtikaria oireilee, kun siirrytään esimerkiksi paukkupakkasista lämpimään huoneilmaan. Kosketusihottuman pienien kutisevien alueiden sijaan kylmäurtikarian suuria ihottuma-alueita on vaikea olla huomaamatta. Iho punoittaa kylmästä poistumisen jälkeen ja siihen nousee nokkospaukamia. Usein kylmänokkosihottuma näkyy kasvojen, polvien ja reisien alueella.
Pakkasista plusasteisiin pomppivat lämpötilat, kuiva huoneilma, patterilämmitys, toimistossa tohottava ilmastointi – nämä kaikki pahentavat iho-ongelmaisten oloa talvisin. Sen lisäksi, että punoittavat ja kutiavat läiskät ja allergiselta tuntuva ihottuma voi johtua kosketusihottumasta tai kylmäurtikariasta, voi siihen olla syynä myös jokin muu ihosairaus, kuten vaikkapa atooppinen ekseema, atopia, josta muuten kärsi vuonna 2006 noin miljoona suomalaista.
Allerginen iho kärsii pakkasella, mutta myöskään montaa suomalaista yhdistävä kuiva iho ei pärjää ilman erityishuomiota, vaan muuttuu ongelmatapaukseksi. Aina talvikelien aiheuttama iho-oireilu ei siis johdu varsinaisesta tulehdustaudista tai allergiasta, vaan yksinkertaisesti liian vähästä huomioinnista.