Kosmetiikka-allergia – miten se ilmenee ja kuinka sitä voi hoitaa?

Vuosittainen allergiaviikko on käynnissä, tarkoituksenaan muistuttaa allergikkoja astmalääkityksen aloittamisesta. Myös kosmetiikka voi aiheuttaa allergiaa. Mistä kosmetiikka-allergian tunnistaa ja kuinka sitä voi hoitaa?

Kosmetiikkatuotteiden käyttö lisääntyy jatkuvasti ja sen myötä allergiat kosmetiikan monille ainesosille. Oireista yleisin on ihottuma, joka ilmenee esimerkiksi punoituksena, turvotuksena, kutinana, näppylöintinä tai hilseilynä. Yleensä kyse on kosketusihottumasta, jota tutkitaan ihon kosketustesteillä.

Tavallisimmat allergian aiheuttajat ovat hajusteet ja säilöntäaineet. Hajusteita on erityisesti kosmetiikassa ja henkilökohtaisen hygienian tuotteissa, esimerkiksi hajuvesissä, parfyymeissa, deodoranteissa, partavesissä, voiteissa, vartalon- ja hiustenpesuaineissa ja saippuoissa.

Hajusteisiin saattaa törmätä mitä moninaisimmissa tuotteissa. Ilmanraikastimet, kodin puhdistustuotteet, pyykinhuuhteluaineet ja joskus jopa leikkikalut voivat sisältää hajusteita. Hajusteet merkitään tuoteselosteeseen nimillä aroma, fragrance tai parfum. Yhdessä hajusteessa on yleensä kymmeniä tai satoja erilaisia hajumolekyyleja. Hajusteiden koostumukset ovat tavallisesti liikesalaisuuksia, joten niistä on vaikea saada tarkkoja tietoja.

Hygienia- ja kulutustuotteiden hajustaminen on myös synnyttänyt uuden potilasryhmän: tuoksuyliherkät, jotka saavat voimakkaita keskushermoston ja hengityselinten oireita tuoksuaineista. Oireilun taustaa ei täysin ymmärretä, koska näiden ihmisten hengityselimet eivät ole allergisesti herkistyneet. Tuoksuyliherkät ihmiset ovat yleensä keski-ikäisiä ja ongelma on kehittynyt vähitellen.

Mikä ihmeen kosketusihottuma?


Allergista kosketusihottumaa eli -ekseemaa on kahta päätyyppiä, hidasta ja nopeaa allergiaa. Hidas allerginen reaktio ilmaantuu 1–7 päivässä sen jälkeen, kun allergiaa aiheuttava aine eli allergeeni on ollut kosketuksissa ihon kanssa. Hidas allergia on aina kosketusihottumaa, eli ulkoisten tekijöiden aiheuttamaa. Hitaan allergian aiheuttajia ovat muun muassa nikkeli, kumin vulkanoimisaineet eli kumikemikaalit, tekohartsit ja hajusteet.

Nopea allerginen kosketusihottuma tuntuu ja näkyy parinkymmenen minuutin kuluttua siitä, kun allergeeni on koskettanut ihoa. Oireena voi olla kosketus- tai nokkosihottumaa. Nopea allergia tulee esimerkiksi ruoka-aineista ja eläimistä.

Allergeeni voi tulla myös ilmateitse. Silloin puhutaan aerogeenisesta allergisesta kosketusihottumasta. Potilas on useimmiten herkistynyt jo aiemmin ihokosketuksen kautta. Herkistyminen lienee mahdollista myös ilmateitse. Tyypillisiä ilmateitse leviäviä allergeeneja ovat mykerökukkaisten kasvien kemikaalit, tekohartsit ja kumikemikaalit.

Kun henkilö saa hidasta kosketusallergiaa aiheuttanutta kemikaalia suun kautta, hän voi saada laajan ihottuman. Suun kautta tapahtuva altistus kuitenkin heikentää allergiaa, jopa sammuttaa sen kokonaan. Pienet määrät allergeenia ei aiheuta ihottumaa vaan lisää sietokykyä. Sitä käytetään joskus hoidollisestikin hyödyksi.


Hidas allerginen kosketusihottuma alkaa kutinalla. Sen jälkeen ilmestyy punoitusta, lievää turvotusta ja hilseilyä. Äkäisessä ekseemassa iho visvaa ja siihen voi tulla rupia. Vaikka ihottuma alkaa allergeenin kosketuskohdassa, se voi levitä kauas sen ulkopuolelle.

Aerogeenisessa, ilman kautta tapahtuvassa altistuksessa kosketusihottuma tulee paljaille ihoalueille ja muistuttaa suuresti valoihottumaa. Sisäsyntyisessä allergisessa kosketusihottumassa ihottumaa ilmaantuu ensimmäiseksi ohuille ihoalueille, kuten silmäluomiin ja taipeisiin.

Nopeassa allergiassa kosketuskohtaan tulee kutinaa, punoitusta ja nokkospaukamia. Esimerkiksi joka kolmas koivuallerginen reagoi siten perunaa kuoriessaan. Paukamat häviävät 15–30 minuutissa. Jos nokkospaukamareaktio uusiutuu usein, tuloksena on pitkäaikainen ihottuma, ekseema. Joskus ekseema kehittyy ilman nokkospaukamareaktiota.

Kosketusallergia todetaan ihotestien avulla: hidas kosketusallergia lapputesteillä, jotka tehdään tavallisesti selkään ja valmistuvat 5–7 päivässä. Nopean kosketusallergia testataan ihopistokokeella, joka tehdään tavallisesti käsivarteen. Niiden tulos on luettavissa 15 minuutin kuluttua.

Helsingin Allergia- ja Astmayhdistys pitää yllä tiedostoa kosmeettisten valmisteiden ainesosista. Yhdistyksellä on tiedot lähes 5000 tuotteen sisällöstä – esimerkiksi ihonhoitotuotteista, hiustenhoitotuotteista, meikeistä, aurinkorasvoista, hammastahnoista, hygieniatuotteista ja perusvoiteista. Samassa tuotesarjassakin jotkut tuotteet saattavat sopia ja toiset eivät.

Vinkit itsehoitoon


Vähennä kaikkien hajustettujen tuotteiden käyttöä, vaikka saatat sietää joitakin hajustettuja tuotteita paremmin kuin toisia. Pakkauksen tuoteselosteeseen on tavallisesti merkitty hajusteettomuus. Tarkkaile seuraavia tuoteryhmiä, lue tuoteselosteet ja hae kokeilemalla itsellesi sopivat.

– ihon perusvoiteet ja lääkevoiteet

– ihon pesuaineet

– hiusten pesu- ja hoitoaineet

– deodorantit

– kosmetiikkasarjat

– aurinkorasvat

– tiski- ja pyykinpesuaineet

Lääkärin tekemä allergia- ja muu terveystutkimus on paikallaan. Testein osoitettavaa allergiaa todetaan kuitenkin harvoin, jos tuoksuaineet aiheuttavat hengityselinoireita eivätkä kosketusihottumaa. Ota huomioon, että kyseessä ei ole psyykkinen sairaus vaan yksilön poikkeavan voimakas reaktiotapa tuoksuun.

Kokeile myös näitä


– Poista kotoa kaikki turhat kemikaalit. Ympäristön täydellinen hajuttomuus on mahdottomuus. Karaise itseäsi luonnontuoksuilla, joita useimmat tuoksuyliherkät sietävät melko hyvin.

– Ota ongelma avoimesti esiin niin kotona kuin työpaikalla. Useimmat ymmärtävät, kun kertoo, että heidän tuoksunsa ärsyttää. Moni parfyymin käyttäjä tottuu lempituoksuunsa niin, että laittaa sitä huomaamattaan koko ajan enemmän.

– Älä eristäydy vaan koeta myös kestää hajuja, herkkyytesi hajuille vaihtelee ja karaisu auttaa.

– Lääkkeitä voi kokeilla. Joillakin auttaa antihistamiini, toisilla nenäsuihkeet. Niillä, ketkä saavat kovan päänsäryn tuoksuärsykkeestä, saattaa auttaa heti ärsykkeen havaittua otettu särkylääke. Oireita lievittävä hoito voi löytyä kokeilemalla. Suoranaista ”hajulääkettä” ei ole.

Lue lisää aiheesta Helmessä:


MTV3/Helmi

Kuvat: Shutterstock

Lue myös:

    Uusimmat