Helena Petäistön kolumni: Alkava vuosi on Euroopalle vaaroja täynnä – EU:n ja Britannian neuvottelujen aikataulu liki mahdoton

– Kyse ei ole pelkästä vapaakauppasopimuksesta, vaan monista muistakin asioista. Meidän tulisi molemmin puolin kysyä vakavasti, onko kaikista asioista mahdollista neuvotella niin vähässä ajassa, painotti van der Leyen vielä ranskalaisessa Les Echos -taloulehdessä.

"Teemme kaiken mahdollisen"

Viikon alussa brittien kanssa niin ikään uusista järjestelyistä neuvotteleva Barnier antoi ymmärtää, että Boris Johnsonin vaatima aikaraja ensi vuoden lopussa on suuri haaste:

– Me teemme kaiken mahdollisen, vaikkemme voikaan neuvotella kaikkea valmiiksi vain 11 kuukaudessa.

Millaista hullunmyllyä se käytännössä merkitsee, jää nähtäväksi.

Perjantaina von der Leyen tyrmäsi myös Johnsonin lupaukset siitä, että Britannia solmisi Euroopan unionin kanssa "kunnianhimoisen" sopimuksen ilman että sen omia lakeja joudutaan sopeuttamaan EU-lakeihin ja että Britannian uudesta suhteesta EU:n kanssa tulee läheinen ja ystävällismielinen siitä huolimatta, että Britannia valvoo itsenäisesti omia lakejaan.

Von der Leyen muistutti, että jos joku maa haluaa hyötyä yhteismarkkinoiden tuomasta vauraudesta ja päästä vapaasti markkinoille ilman esteitä ja tullimuuria, sen on hyväksyttävä yhteismarkkinoiden lait sekä niihin liittyvät yhteiset periaatteet ja arvot.

Odotettavissa odottamattomia käänteitä

Uudet neuvottelut brittien kanssa on määrä aloittaa helmikuun 1. päivänä ja päättää jo vuoden lopussa. Kun EU:n ja Britannian välisen brexit-sopimuksen voimaan saattamiseen meni briteiltä yli kolme vuotta, nyt pitäisi saada paljon monimutkaisemmat neuvottelut läpi vajaassa vuodessa!

Odotettavissa on siis jälleen kerran vuosi täynnä odottamattomia käänteitä.

Barnier antaa oman neuvotteluehdotuksensa EU-maiden yksimielisesti hyväksyttäväksi tammikuussa päämääränä saada heti helmikuussa käyntiin neuvottelut, joiden piiriin kuuluvat muun muassa sellaiset molemmille osapuolille tärkeät asiat kuin tavarankuljetukset, tutkimus, koulutus, energia, ilmastonmuutos, puolustuskysymykset, ydinvoima, poliisi- ja lakiasiain yhteistyö sekä pääsy eurooppalaisen Galileo-navigaattorijärjestelmän piiriin.

Vajaassa 11 kuukaudessa tehtävä on mahdoton.

Alun perin ylimenokauden piti kestää tämän vuoden huhtikuusta ensi vuoden loppuun eli yhteensä 20 kuukautta, mutta Britannian omat sotkut lyhensivät kauden noihin 11 kuukauteen.

Barnier’n kokenut neuvottelutiimi antaa ymmärtää, että siinä ajassa on mahdotonta saada aikaan enempää kuin välikauden sopimus kaikkein olennaisimmista asioista niin, että tavarat ja ehkä myös jotkut palvelut kuten finanssipalvelut pääsisivät kulkemaan vapaasti Kanaalin yli.

Mutta sekään ei ole suinkaan taattua, sillä EU-maat vaativat tasapuolisia kilpailuolosuhteita ennen kuin brittituotteet pääsevät EU:n yhteismarkkinoille. Ne eivät siis pääse tulemaan Kanaalin yli, ellei Britannia noudata EU:n normeja.

Haastetta kerrakseen

Juuri tätä tarkoitti Ranskan presidentti Emmanuel Macron, kun hän totesi joulukuun EU-huippukokouksen päätteeksi: "En usko, että pääsy yhteismarkkinoille onnistuu, jos ilmasto-, ympäristö-, talous- ja sosialilainsäädäntö eroavat EU:n lainsäädännöstä".

Siinä siis haastetta kerrakseen Johnsonille, jonka pitäisi luopua yhdestä ykköslupauksistaan, Brittien täysin itsenäisestä lainsäädännöstä. Se vaatisi häneltä uutta silmänkääntötemppua selittää asia parhain päin äänestäjäkunnalleen.

Vuosi 2020 on siis vaaroja täynnä.

Jos kauppasopimusta ei saada solmituksi eikä Johnson suostu sittenkään pyytämään tarvittavaa lisäaikaa neuvotteluille viimeistään kesäkuussa, toteutuu yritysten molemmin puolin Kanaalia pelkäämä painajainen eli se, että Britannia putoaa EU-maiden suhteen minkä tahansa kolmannen maan asemaan.

Parlamentin voimasuhteet järkkyvät

Sillä välin brittien 73 meppiä lähtevät pois EU-parlamentista, ja se muuttaa parlamentin voimasuhteita. Parlamentin kooksi tulee 705 meppiä, sillä kaikkia vapautuneita paikkoja ei vielä täytetä unionin seuraavaa laajentumista odotellessa.

Maltillisen oikeiston EPP-ryhmä pysyy suurimpana poliittisena ryhmänä eikä menetä yhtään paikkaa, sillä brittikonservatiivit lähtivät ryhmästä jo vuonna 2009.

Sen sijaan muista EU-myönteisistä ryhmistä Sosialistit, Vihreät ja keskustaliberaali Renew Europe menettävät kukin 6-10 paikkaa. Renew Europe kokee pahimman kolauksen, ja Vihreät jäävät parlamentissa viidennelle sijalle äärioikeistolaisten jälkeen.

Mutta entä sitten myöhemmin?

Vuoden vaihteessa on tapana katsoa kristallipalloa, ja tunnettu britti-EU-tutkija Charles Grant rohkenee jo nyt ennustaa, etteivät britit palaa Euroopan unioniin ainakaan yhteen sukupolveen. Hänen mukaansa brexitin aiheuttamat haitat ilmenevät Britanniassa hitaasti, ja sitten kun ne alkavat todella tuntua, monet britit saattavat moittia EU:ia huonosta sopimuksesta.

Ja jos Britannia hakee myöhemmin EU-jäsenyyttä uudelleen, brexit-sotkusta viisastuneena EU todennäköisesti vaatii briteiltä kansallista konsensusta asiassa. Ja jos Britannia todella vielä palaa unioniin, se menettää ainakin nykyisen budjettialennuksensa ja osan lukuisista opt-outeistaan eli erivapauksistaan.

Grantin mukaan todennäköisimpiä ovat kuitenkin Macronin ehdottamat vanha ranskalainen idea monitahtisesta Euroopasta tai vanha saksalainen ehdotus monen ytimen Euroopasta, jossa Britannia voisi liittyä johonkin sen ytimistä. Siinä tapauksessa puolustusydin kiinnostaisi yhtä lailla Kanaalin kahden puolen.

Mutta paljon on vettä virrattava Kanaalissa ennen kuin siinä pisteessä ollaan.