Tutkimus paljasti uutta tietoa keskiajan ja uuden ajan alun väestörakenteesta, sukulaisuussuhteista ja tartuntataudeista Suomessa.
Eri paikkakunnilta löytyneet, noin 1100-luvulla eläneet vainajat ovat osoittautuneet täyssisaruksiksi.
Asia selviää Vapriikin sekä Turun ja Helsingin yliopistojen yhteistyössä toteuttamassa muinais-DNA-tutkimuksesta, jossa analysoitiin 25 vainajaa kahdesta Pirkanmaalla sijaitsevasta hautapaikasta.
Sisaruksiksi paljastuivat Tampereen Vilusenharjulle haudattu nainen sekä 30 kilometrin päähän Pälkäneen Ristiänmäelle haudattu mies. Naisen hauta löydettiin vuonna 1962 ja miehen hauta 1982.
– Havainto tarjoaa konkreettisen todisteen perhesuhteiden ulottumisesta eri paikkakunnille, toteaa tutkija Ulla Nordfors Vapriikista museokeskuksen tiedotteessa.
Nordfors uskoo Pälkäneen ja Tampereen välisen harjujakson toimineen asutuskeskusten välisenä kulkureittinä.
Totuus "sukuhaudasta" yllätti
Pälkäneen haudasta paljastui toinenkin yllätys. Nimittäin 1200-luvulla Rauniokirkolle haudattujen yksilöiden välillä ei havaittu lähisukulaisuuksia.
Siitäkään huolimatta, että ihmisiä oli haudattu vierekkäin – ja osin jopa päällekkäin.
