Harry Potter -leffa kelpasi nuorisoraadille

Raadissa oli merikarvialainen Antti Pitkänen, 10, joka on lukenut J. K. Rowlingin teokset suomennosten tahdissa ja usempaan otteeseen, siis Potter-asiantuntija jo ennen kirjasarjan muuttumista ilmiöksi. Nettikerhoonkin hän kuului, kunnes Potter-posti sekoitti isän koneen postiohjelman: ero tuli. Nyt netistä on kuitenkin selvitetty, että kakkososaa filmataan.

Porilaiset serkukset Aapeli Nevala, 9, ja Niina Nevala, 13, hujauttivat neljä kirjaa nopeassa tahdissa reilu vuosi sitten, osan pariin kertaan. Niinan pikkuveli Mika, kohta 11, tahkosi ekan Potterin ekan luvun, mutta ei päässyt imuun. Elokuva kuitenkin kiinnosti -jospas tarina vetäisi kuvallisena versiona. Jokainen oli päättänyt jo elokuvan teosta kuullessaan, että tämä on nähtävä. Hehkutus oli alkanut jo viikkoja ennen h-hetkeä samassa tahdissa, kun media alkoi syöttää tietoa uutuudesta.

-Odotettu on, mutta ei tässä nyt päiviä ole laskettu, Pitkäsen Antti toppuutteli.

Tuttuja hahmoja, uusia kohtauksia

Kaksi- ja puolituntinen elokuva solahti ällistyttävän nopeasti. Raadin yksituumainen arvio saatiin pian: elokuva oli hyvä. Tarkkailijan silmin poikaraatilaiset eläytyivät vahvasti. Oli hätkähdyksiä, hirnahduksia ja tiukkaa tuijotusta. Niina totesi heti, että pidempäänkin olisi voinut katsoa: kun jokin kiinnostaa ajalla ei ole merkitystä.

-Paras näkemäni elokuva. Mahtava, kuittasi Mika.

Antti ja Aapeli analysoivat tarkasti lukemalla tulleita mielikuvia elokuvan rakennelmaan.

-Yllätyin. Olin valmentautunut siihen, että elokuvan hahmot eivät vastaisi näin hyvin omia mielikuviani, Antti mietti.

-Jotkut henkilöt poikkesivat: Hagrid oli pienempi ja peikko isompi kuin olin kuvitellut. Vaalea Draco Malfoy hämmästytti. Kalkaros oli ihmeen rauhallinen, eritteli Aapeli.

Tarkkamuistiset pojat aprikoivat myös kohtausten etenemistä. Elokuva on hämmästyttävän uskollinen kirjalle. Löytyi kuitenkin kohtauksia, jotka erosivat: esimerkiksi Oraven ja Kalkaroksen kohtaaminen tapahtui kirjassa metsässä, eikä kiellettyjen kirjojen osaston lähellä.

Opettajilla ryppyjä

Elokuvan lapsitähdet Harry (Daniel Radcliffe), Ron (Rupert Grint) ja Hermione (Emma Watson) saivat kiitosta.

-Hermionen esittäjä oli mielestäni paras. Potter ei kovin hyvin vastannut mielikuvaani, Niina arvioi.

Itse Harry Potter jäi elokuvahahmoista kaikille raatilaisille vieraaksi. Jokaisella mielikuvien Potter oli erilainen kuin elokuvan siisti ja suorahiuksinen poika. Entäs ne opettajat?

-Nehän olivat vanhoja ja ryppyisiä! Olin ajatellut nuoremmiksi, Antti mietti.

Sama tunnelma oli myös Aapelilla. Hämmästyksen syyn voi tarkastaa koulun opettajakuvasta: nuorten opettajien valtakunnassa ei vielä ryppyjä näy. Näyttelijäkaarti on kokenut ja vähän ryppyinenkin, mihin kiinnittää huomiota myös aikuiskatsoja. Tuntuu hyvältä, että edes noitakoulun värikäs henkilökunta on syy marssittaa valkokankaalle muita kuin kauniita tai komeita tähtiänaamoja.

Jännittävimmäksi tai pelottavimmaksi kohtaukseksi Niina ja Mika valitsivat loppuhuipennuksen, siis kaiken kellarinluukusta eteenpäin. Antille ja Aapelille pelottavin kohta sijoittui jo alkuun: Harryn vanhempien kuoleman kuvaus jäi molemmille mieleen vahvimmin.

-Se oli niin surullinen kohtaus, pojat tuumivat.

(MTV3-STT)