Hallitus olisi halunnut suosia syyrialaisissa pakolaisissa ryhmän sisäisiä uskonnollisia vähemmistöjä, mutta se ei onnistunut, selviää sisäministeriön selvityksestä. Ministeri Mari Rantasen (ps.) mukaan pakolaisvalinnat eivät perustu uskontoon.
Suomi yritti jo tänä vuonna painottaa pakolaisvalintaa osin uskonnon perusteella, mutta tavoite ei toteutunut, kertoo STT. Syyrialaisten pakolaisten valinnassa olisi haluttu painottaa ryhmän sisäisiin uskonnollisiin vähemmistöihin kuuluvia.
Hallituksen ministerityöryhmä linjaa vuosittain, mistä lähtömaista Suomi valitsee kiintiöpakolaisia ja millä kansalaisuuksilla. Lisäksi usein päätetään tarkemmista painopisteistä eri ryhmille.
Yksi linjauksista tälle vuodelle oli, että syyrialaisten pakolaisten valinnassa painotettaisiin perheitä ja ryhmän sisäisiin uskonnollisiin vähemmistöihin kuuluvia. Syyriassa selkeä enemmistö on muslimeja ja vähemmistöön kuuluu esimerkiksi kristittyjä. Asiasta mainitaan sisäministeriön viime viikolla julkaisemassa selvityksessä.
Tavoite ei kuitenkaan toteutunut, sillä uskonnollisiin vähemmistöihin kuuluvia ei ollut YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n ehdottamassa joukossa.
Asian vahvistaa STT:lle kiintiöpakolaisten uudelleensijoittamisen prosessinomistaja Otso Paasi Maahanmuuttovirastosta.
Suomi päätti ottaa tänä vuonna noin sata syyrialaista kiintiöpakolaista. Valinnat tehtiin keväällä.
Ministeri: Valinnat eivät perustu uskontoon
Sisäministeri Mari Rantanen kommentoi uskontoperustetta pakolaiskiintiössä MTV:n Huomenta Suomessa.
– Emme tee valintoja uskontoon perustuen. Kaikki kiintiöpakolaiset ovat UNHCR:n määrittelemiä, pakolaisstatuksella olevia henkilöitä. Se tekee jokaiselle maalle ehdotuksen, mistä maista pitäisi ottaa ja sitten kukin maa, niin kuin Suomikin, tekee sitä harkintaa, että minkälaisia painotuksia tehdään, Rantanen totesi.
Rantanen sanoi, että "uskonto on yksi vainon peruste, mutta se ei ole peruste tehdä valintaa kiintiöpakolaisissa".
Taustalla Turkin viimevuotinen maanjäristys
UNHCR määrittää pakolaisten valintaprosessissa ensin, ketkä pakolaisista tarvitsevat eniten uudelleensijoitusta. Sitten järjestö esittää Suomelle noin 20 prosenttia enemmän ihmisiä kuin Suomi aikoo ottaa. Tästä joukosta Suomen viranomaiset tekevät lopulliset valinnat.
Syyrialaiset kiintiöpakolaiset valittiin Turkista. Maahanmuuttoviraston Otso Paasin mukaan UNHCR esitti tänä vuonna Suomelle pitkälti ihmisiä, joihin vaikutti Turkin viimevuotinen suuri maanjäristys.
– Se voi hyvin olla, että Turkissa olisi syyrialaisia vähemmistöuskontojen edustajia, mutta he eivät syystä tai toisesta UNHCR:n omassa prosessissa pääse sinne kaikista kiireellisimmän uudelleensijoituksen tarpeessa olevien joukkoon, Paasi sanoo.
Maahanmuuttovirasto ei tilastoi kiintiöpakolaisten uskontoja. Paasin tiedot perustuvat valintaprosessissa kertyneeseen tietoon.
Sisäministeriön selvityksen mukaan ministeriön virkamiehet ja sisäministerin erityisavustaja keskustelivat toukokuussa siitä, miksi tavoite uskonnollisten vähemmistöjen painottamisesta ei ollut toteutunut.
Myös afganistanilaisille painotuksia
Pakolaiskiintiöstä päätettäessä voidaan linjata tarkoistakin painotuksista.
Tänä vuonna koko kiintiössä painotettiin naisia, lapsia ja vammaisia ihmisiä.
Ministerityöryhmä linjasi myös erikseen ainakin Iranista valittavista afganistanilaisista.
Heidän valinnassaan painotetaan haavoittuvassa asemassa olevia naisia ja tyttöjä, joihin kohdistuu heidän sukupuolensa perusteella uhkaa, leskien ja yksinhuoltajaäitien perheitä, ihmisoikeuspuolustajia, naisaktivisteja ja toimittajia sekä muita erityisen haavoittuvassa asemassa olevia.
Afganistanilaisten valintaprosessi on vielä kesken.
Samankaltainen painotus afganistanilaisten valinnassa tehtiin ainakin vuodelle 2023, selviää tuolloisesta tiedotteesta. Aiemmista tarkoista painotuksista on julkisuudessa vain vähän tietoa.
Petteri Orpon (kok.) hallitus kirjasi jo hallitusohjelmassaan, että hallitus arvioi kiintiön kohdentamista "myös maassaan vainottuihin kulttuurisiin ja etnisiin ryhmiin ja leireillä erityisen huonossa asemassa oleviin".
Yhdenvertaisuusvaltuutettu huolestui ensi vuodesta
Parhaillaan hallitukselta odotetaan linjausta ensi vuodesta. Keskustelua on herättänyt etukäteen mahdollinen kristittyjen pakolaisten suosiminen.
Yhdenvertaisuusvaltuutetun mukaan näyttää siltä, että sisäministeriön poliittinen johto olisi ohjeistanut virkakuntaa valmistelemaan kohdentamista siten, että kristittyjä priorisoidaan.
Sisäministeriö julkaisi viime viikolla yhdenvertaisuusvaltuutetulle tekemänsä selvityksen valmistelusta, mutta salasi sen liitteet eli esimerkiksi sähköpostiviestejä.
Yhdenvertaisuusvaltuutetun mukaan liitteet vahvistavat käsitystä kristittyjen suosimisesta. Sisäministeri Rantanen kiisti myös tuolloin STT:lle, että valintoja tehtäisiin uskonnon perusteella.
Pakolaiskiintiön kohdentamisesta linjaa sisäisen turvallisuuden ja oikeudenhoidon ministerityöryhmä. Lopullisen päätöksen kiintiöstä tekee eduskunta talousarvion yhteydessä joulukuussa.