Erityisesti lasten maasta poistamiseen tulisi kiinnittää erityistä huomiota.
Suomi pyrkii toteuttamaan maasta poistamisia aiempaa nopeammin. Poistoja mitataan numeroilla, ja niitä halutaan nyt nostaa.
Tämä tarkoittaa, että karkotuspäätöksiä voidaan laittaa aiempaa nopeammin täytäntöön.
– Valitusaikoja on muutettu ennenkin, ja nyt niitä on kiristetty tietyiltä osin 10 päivään. Prosessia on nopeutettu sen verran, mitä oikeusturva ja muut näkökohdat antavat periksi, kertoo Tampereen yliopiston lehtori ja julkisoikeuden asiantuntija Jaana Palander MTV Uutisille.
Palanderin mukaan on kuitenkin vaikeaa sanoa, miten tämä on käytännössä nopeuttanut yksittäisten henkilöiden tai perheiden palauttamista.
Lue myös: Venäläisperheen karkotus puhuttaa – Migri avaa turvapaikkapäätösten perusteita
Yhdenvertaisuusvaltuutettu valvoo maasta poistamisia. Kun henkilöä ollaan palauttamassa toiseen maahan, poliisi alkaa valmistella maasta poistamista.
– Silloin meidän tehtävämme on kiinnittää viranomaisen huomio palautettavien perus- ja ihmisoikeuksiin. Poliisi palauttaa huomattavasti enemmän ihmisiä kuin pystymme valvomaan, joten joudumme fokusoimaan työtämme, kertoo yhdenvertaisuusvaltuutetun toimiston erityisasiantuntija Päivi Keskitalo.
– Painopisteemme on haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden palautukset, koska niissä oikeuden loukkausten riski on suurin. Esimerkiksi lapset ja lapsiperheet ovat tällaisia, Keskitalo selventää.
Lue myös: Suomi kiristi linjaa: Jo 14 riskihenkilöltä viety turvapaikka tai toissijainen suojeluasema
Keskitalo haluaa nostaa esiin, että tällä hetkellä ulkomaalais- tai vastaanottolaissa ei puhuta lapsen edun ensisijaisuudesta.
– Se on lapsen oikeuksien sopimuksen yksi keskeinen pilari. Ulkomaalaislaissa on, että lapsen etuun on kiinnitettävä erityistä huomiota, mutta siinä ei puhuta ensisijaisuudesta. Tältä osin olemme ehdottaneet lakiin muutosta, että lapsen etu ei kilpailisi muiden asioiden kanssa, Keskitalo toteaa.
Lue myös: Aleksin perhe halutaan palauttaa Suomesta Venäjälle: "Pelkään lasteni mielenterveyden puolesta"
Palautuspäivästä pitäisi tulla tieto palautettavalle henkilölle hyvissä ajoin, mikä on hänen oikeuksiensa kannalta hyvin tärkeää. Mitään virallista tiedoksiantamisen vähimmäisaikaa ei kuitenkaan ole laissa määritelty.
– Monet voivat olla Suomessa töissä ja täällä voi olla ystäviä ja perhettä. Koulu ja terveydelliset ongelmat tulee myös ottaa huomioon. Palautettavan perheen elämä tulee muuttumaan isosti. He tarvitsevat aikaa ja mahdollista psykososiaalista tukea valmistautumiseen, Keskitalo painottaa.
