Hallitus ei aio kriminalisoida maalittamista, sanoo oikeusministeri Leena Meri. Yhdenvertaisuusvaltuutettu Kristina Stenmanin mukaan on huolestuttavaa oikeusvaltion näkökulmasta, ettei maalittamisen kitkemiseen puututa tehokkaammin.
Yhdenvertaisuusvaltuutettu Kristina Stenmanin mukaan maalittamisessa on kyse siitä, että henkilö otetaan silmätikuksi positionsa perusteella. Uhri joutuu verbaalisen hyökkäyksen kohteeksi yleensä sosiaalisen median kautta, joskus myös puhelimitse.
Hän on myös itse todistanut maalittamista työelämässä.
Stenmanin työpaikalla eräs julkisuudessakin esiintynyt asiantuntija joutui rajun maalittamisen kohteeksi. Stenman uskoo asiantuntijan ihonvärin vaikuttaneen tapahtuneeseen.
– Hän joutui erittäin kovan ryöpytyksen kohteeksi, osittain varmaan johtuen siitä, että hän oli musta henkilö, kertoo Stenman.
Stenman kertoo, että maalittamisella pyritään tavalla tai toisella vaikuttamaan henkilöihin ja saada heidät esimerkiksi muuttamaan toimintaansa. Hänen mukaan myös tuomarit ja syyttäjät ovat kohdanneet maalittamista.
– Se on erittäin huolestuttavaa oikeusvaltion näkökulmasta, hän sanoo.
Maalittamiselta eivät säästy tutkijatkaan. Joukko Helsingin yliopiston tutkijoita joutui viime kuussa maalittamisen kohteiksi.
Lue lisää: Helsingin yliopiston tutkijoihin kohdistunut häirintää – "Tutkimusta tehtävä vapaasti politiikasta riippumatta"
Stenman sanoo toisaalta ymmärtävänsä, että rikoslain ja rikosten tunnusmerkkien tulee olla tarkkaan rajattuja oikeudenkäyntien toimimisen takaamiseksi. Hän toivoo kuitenkin selvitysten jatkuvan tehokkaampien puuttumiskeinojen saavuttamiseksi, vaikka tällä kaudella lakiuudistusta ei tulisikaan.
Yhdenvertaisuusvaltuutettu kertoo, että nykypäivänä lainsäädäntö tarjoaa osittain välineitä maalittamisen ehkäisyyn, kuten yhdenvertaisuuspuolen häirintäsäädökset. Mitään selkeitä välineitä maalittamisen torjumiseen ei kuitenkaan toistaiseksi ole.