Syyskuussa eläkkeelle jäänyt valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen puuttui paljon maalittamiseen ja viharikoksiin. Lokakuun alussa valtakunnansyyttäjänä aloittaneen Ari-Pekka Koiviston mukaan ne säilyvät myös hänen agendallaan jatkossa.
– Ne ovat valitettavasti tätä päivää. Vihapuheen määrä ja sen levittämisen helppous on huolestuttavaa. On kovin helppo tehdä kyberrikoksia sohvalla istumalla. Rikosten tekemisen helppous on iso huolenaihe.
Koivisto on huolissaan vihapuheen yleistymisestä. Hän ei ole kuitenkaan varma, tarvitaanko maalittamisesta omaa lainsäädäntöä.
– Tällä hetkellä oikeusministeriön arviomuistio on lausunnolla. Hyvin mielenkiinnolla odotan lausunnonantajien kommentteja siihen, tarvitaanko Suomeen oma maalittamisen rikossäännös. Fakta on se, että tällä hetkellä maalittamiseen soveltuu noin 14 rikospykälää.
– Rikosprosessit ovat osoittaneet sen, että kun vain tutkitaan ja syytetään, niin kyllä tänä päivänäkin maalittamisen pääpukareihin pystytään puuttumaan.
Lue myös: Miksi Päivi Räsäsen kirjoitus tutkitaan, vaikka julkaisusta on jo 15 vuotta? ”Kiihottaminen kansanryhmää vastaan on jatkuva rikos”
Maalittamista kriminalisoidaan: Laittomasta uhkauksesta virallisen syytteen alainen rikos
Raiskausten rikosilmoitukset tulevat lisääntymään
Viharikosten ja maalittamisen lisäksi Koivistoa kiinnostaa erityisesti ensi vuoden alusta voimaan tuleva seksuaalirikoslainsäädännön kokonaisuudistus. Oikeusministeriössä osastopäällikkönä hän johti tämän lainsäädäntöhankkeen. Esimerkiksi raiskaussäännös muuttuu voimakkaasti ensi vuonna.
– Tänä päivänä raiskaussäännös hyvin pitkälti perustuu väkivaltaan ja pakottamiseen. Vuoden alusta Suomi liittyy länsimaiseen perheeseen ja raiskaussäännös muuttuu, kuten pitääkin, suostumuksen ja vapaaehtoisuuden puutteeseen perustuvaksi.
– Tämä tarkoittaa sitä, että rikosilmoituksia raiskauksista tulee huomattavasti enemmän. Se tarkoittaa myös lisätöitä poliisille ja syyttäjille.