Hallituksen piilovelka - mitä se on?

Velkasuhde ei käänny laskuun tämän vaalikauden aikana, valtion talouden suhteellinen alijäämä ei tipu alle yhden prosentin, työttömyys ei laske viiteen prosenttiin eikä työllisyysaste tule olemaan 72 prosenttia. Työttömyysaste on 9,1 prosenttia ja työllisyysaste tällä hetkellä noin 68 prosenttia. Lisäksi työn verotus on hallitusohjelman vastaisesti kiristynyt.

Lisäksi olemme olleet jo kaksi vuotta taantumassa. Suomi ei ole myöskään päässyt mukaan siihen orastavaan kasvuun, mikä muualla Euroopassa pilkottaa.

Elämme koko ajan velaksi. Syömävelkaa syntyy melkein miljoona euroa tunnissa. Valtion tilinpäätöksistä näkyy, että vuosien 2011–2013 aikana alijäämää on syntynyt yhteensä yli 23 miljardia euroa. Tämän lisäksi valtio on tulouttanut Solidiumista miljardin enemmän kuin yhtiö on tuottanut. Todellinen alijäämä on siis ainakin 24 miljardia.

Samana aikana valtion velka on kasvanut reilulla 14 miljardilla, mutta todellisuudessa tilanne on melkein 10 miljardia euroa huonompi verrattuna vuoden 2010 tilinpäätökseen kuin pelkkä velan kokonaisluku kertoo. Nettovelkamme on kasvanut noin 24 miljardilla eurolla. Meille on siis syntynyt piilovelkaa.

Piilovelka huomioiden Suomi olisi ylittänyt jo viime vuoden lopussa julkisen talouden suhteellisen velkaantumisen 60 prosentin kriteerin ja selvästi. Valtion kassan käyttö ja Solidiumin kuihduttaminen selittävät 80 prosenttia tästä piilovelasta, mutta nettovelan kasvu on tosi asia.

Hallitus kertoo mielellään, että Solidium maksaa hyvän osingon valtiolle joka vuosi. Jopa ministerit ovat virheellisesti väittäneet Solidiumin maksavan vuosittain 800 miljoonaa euroa osinkoja valtiolle. Solidiumin tilinpäätöksen mukaan sillä ei kuitenkaan ole osingon maksamiseen vaadittavia voittovaroja. Se ei siis maksa osinkoa, vaan valtion sinne aikanaan laittamia pääomia tuloutetaan takaisin. Tämä on vaarallista piilovelkaantumista. Nyt pitäisi nopeasti selvittää piilovelan kokonaismäärä käymällä kaikki yhtiöt ja liikelaitokset läpi, mistä hallitus on tulouttanut enemmän kuin vuotuinen tuotto olisi sallinut.

Olisiko nyt viimeinkin aika miettiä mitä yhdessä voimme tehdä talouskasvun ja työllisyyden parantamiseksi? Keskustan mielestä hallitus voi tehdä paljon enemmän kasvun aikaansaamiseksi. Lapsilisien leikkaamisen ohella kehysriihen pahin pettymys oli ponneton kasvupaketti. Valtion omaisuutta ei saa käyttää budjetin tilkkeeksi, vaan se on muutettava uuteen muotoon, esimerkiksi kasvuhaluisten ja -kykyisten yritysten omistukseksi.

Jos ei ole näkemystä, miten 200 000 uutta työpaikkaa syntyy, ei omaisuutta saa myydä eurollakaan. Itse olen valmis suureenkin myyntiin, jos lopputuloksena ovat uudet työpaikat. Uskon edelleen suomalaiseen työhön ja siihen, että voimme aikuisten oikeasti tehdä asialle paljon enemmän. Hyvinvointiyhteiskunnan pelastamisella alkaa olla kiire.

Juha Sipilä

Keskustan puheenjohtaja ja kansanedustaja