Nyt pitäisi välttää sahaamasta omaa oksaa. Näin varoittelee Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja Jyri Häkämies syksyllä alkavalle liittokierrokselle valmistautuvia palkansaajaliittoja STT:n haastattelussa.
– Kilpailukykysopimukseen liittyvä työajan pidennys on pysyväksi tarkoitettu, ja sillä linjalla pitäisi pysyä, Häkämies sanoo.
Häkämies kertoo kuitenkin olevansa toiveikas, ettei työajan pidennyksestä synny niin paljon kitkaa kuin on ennakoitu. Hän uskoo tavoitteen 75 prosentin työllisyysasteesta olevan yhteinen nimittäjä sekä työntekijä- että työnantajapuolella.
– Toivoisin, että se mielessä neuvotteluja käytäisiin. Ainahan näihin neuvotteluihin liittyy retoriikkaa ja dramatiikkaakin, mutta uskon silti, että niissä mennään rakentavasti eteenpäin. Varmasti aina erilaisten palkkakierrosten alla arvioidaan, että ne ovat haastavia.
Häkämies huomauttaa, että edellisen liittokierroksen aikana työrauha säilyi hyvin ja tulos oli työllisyyttä parantava.
Työmarkkinoiden keskusjärjestöt solmivat kilpailukykysopimuksen kesällä 2016. Kikyssä sovittiin muun muassa työnantajamaksujen alentamisesta ja vuosittaisen työajan pidentämisestä 24 tunnilla ilman lisäkorvausta. Työajan pidennyksen jatkosta on ennakoitu jännitteitä työmarkkinapöytiin.
Palkkatuen helpottaminen sopii EK:lle
Kierroksen aloittaa jälleen Teollisuusliitto, ja se on tavannut näyttää suunnan muille. Suurimman vientiliiton tavoite on saada kaikista sopimuksistaan palkaton työajan pidennys pois.
– Se pallo on Teknologiateollisuuden ja Teollisuusliiton pöydässä, jossa osapuolet hakevat ratkaisun. Toivon ja odotan, että ratkaisu on myönteinen, Häkämies kuittaa.
Myös palkankorotukset ovat liittokierroksella pöydässä. Kaksi vuotta sitten Teollisuusliiton ja Teknologiateollisuuden sopima palkankorotuksen taso oli keskimäärin 3,2 prosenttia kahdelle vuodelle.
– Näkymä on heikentynyt, ja siksi on syytä jatkaa viime liittokierroksen linjalla, joka oli suhteessa kilpailijamaihin työllisyyttä parantava.
Häkämiehen mukaan kaikkien työantajaliittojen yhteinen tavoite kierroksella on lisätä paikallista sopimista. Se on hänen mukaansa keskeinen keino, kun työllistämisen kynnystä pyritään madaltamaan.
– Olemme myös esittäneet lainsäädäntömuutosta, että määräaikaisten työsopimusten solmisesta poistettaisiin erityisen painava syy -peruste.
Hallituksen kaavailema palkkatuen käytön helpottaminen ja sitä kautta lisääminen sopii myös EK:.lle.
– Kannatamme byrokratiahelpotuksia. Uskon, että siinä asiassa edetään, koska kaikilla tuntuu olevan yhteinen näkemys.
Syksy näyttää, miten rohkea hallitus on
Häkämies uskoo syksyn näyttävän, miten yhteistyö sujuu pääministeri Antti Rinteen (sd.) hallituksen kanssa. Hänen mukaansa EK tukee voimakkaasti hallituksen 75 prosentin työllisyystavoitetta, mutta keinot ovat ratkaisevia.
– Osa keinoista menee kolmikantaisiin työryhmiin, eivätkä ne varmasti ehdi syksyn budjettiriiheen sellaisenaan, mutta aikanaan niiltäkin on odotettava sitä, että työn kannustavuutta pystytään parantamaan.
Häkämiehen mielestä on hyvän valmistelunkin näkökulmasta perusteltua, että hallitus hyödyntää järjestöjä työllistämistoimien suunnittelussa.
– Korostan kuitenkin, että hallitusohjelman sisältämä 75 prosentin työllisyysasteen täyttyminen on hallituksen vastuulla.